Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen selvitystyöt ovat kaupan kaavoituksen osalta valmistumassa. Maakuntahallituksen käsittelyssä ollut selvitys keskittyy kaupan palveluverkon nykytilan päivittämiseen, kuntakohtaisten mitoitusten laskemiseen vuodelle 2030 ja maakuntakaavan laadintaperiaatteiden pohdintaan.
– Selvitys osoittaa, että kaupan rakenteellinen kehitys noudattaa Etelä-Pohjanmaan yleistä kehityssuuntaa, jossa maakuntakeskus ja seudulliset keskuskaupungit vahvistuvat väestön, työpaikkojen ja palvelujen keskuksina, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja kertoo.
Pienimmissä kunnissa kaupan rakentaminen on tämän vuosituhannen aikana käytännössä pysähtynyt johtuen kunnan ostovoiman kasvun pysähtymisestä. Keskittyvässä kehityksessä kaupallisten palvelujen alueellisesti tasapuolinen turvaaminen on yksi kaavoituksen tärkeimmistä tehtävistä.
Etelä-Pohjanmaan erityispiirre on, että päivittäistavarakaupassa väestökehitykseen ja ostovoimaan perustuva kokonaispinta-alan tarve on ylitetty noin 70 000 kerrosalaneliömetrillä. Kaupan uudisrakentamisen tulisi laskelmien mukaan tapahtua ennen muuta erikoiskaupan puolella.
– Laskelmien tuloksista huolimatta on kaavassa mahdollistettava myös uuden päivittäistavarakaupan rakentaminen, Saartenoja muistuttaa.
Keskusta-alueiden ulkopuolisen kaupan osalta Seinäjoella Kuortaneentien varsi ja Eskoon alue edellyttävät maakuntakaavan osalta uudenlaista lähestymistapaa. Alueet eivät kaikilta osin täytä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista ohjetta sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköt tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.
Näiden lisäksi ainakin Alajärvellä ja Lapualla on edelleen varauduttava erillisten vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen käyttämiseen.
– Kaavan valmistelun edetessä maakunnan liiton on vaikutusten arvioinnilla osoitettava, että alueiden käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista, sanoo Saartenoja.
Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 -selvitystä käytetään maakuntakaavan laadinnan tausta-aineistona.
Tämän selvityksen lisäksi keskeisiä kaavan laadinnan taustalla olevia selvityksiä ovat vuonna 2011 valmistunut Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 -selvitys ja Seinäjoen kaupungin vuonna 2014 laatima vähittäiskauppaselvitys.
