Syksyn tullen arki koulussa ja päiväkodissa on käynnistynyt ja erilaiset tartuntataudit kiertävät lapsiperheissä. Lapsille tyypillisiä sairauksia ovat helposti tarttuvat flunssa eli nuhakuume, märkärupi, rokot sekä erilaiset loiset, kuten täit ja kihomadot. Paras keino välttää monet tartunnat on käsienpesu.
Tartuntataudit ja loiset ovat osa yhteisöllisyyttä – ne leviävät helposti, kun ihmiset kokoontuvat yhteen kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla.
Epämiellyttäviä toki, mutta osa normaalia ja puuhakasta elämää. Lähikontaktissa esimerkiksi leikki-ikäisillä lapsilla loiset leviävät helposti, joten tartunta ei tarkoita huonoa hygieniaa tai hoitoa, eikä sen pitäisi olla häpeällistä. Flunssakaudella käsien huolellinen pesu on hyvä keino vähentää tartuntariskiä.
Flunssa eli nuhakuume
Saattaa tuntua, että pikkulapset ovat aina flunssassa. Alle 3-vuotiailla 5-10 hengitystieinfektiota vuodessa on kuitenkin vielä normaali määrä. Tartuntojen määrä vähenee vastustuskyvyn kehittyessä.
Paras tapa suojautua hengitystieinfektioilta on hyvä käsihygienia ja kertakäyttöisen nenäliinan käyttö – käytetty liina heitetään roskiin, ei lytätä taskuun ja käytetä uudelleen.
Nenäliinan puuttuessa aivastetaan mieluummin hihaan kuin paljaisiin käsiin. Lapset kannattaa opettaa pesemään kädet huolella. Myöhemmin talvella saapuvalta influenssalta parhaiten suojaa influenssarokotus.
Pitkittynyt yskä
Virusperäinen hengitystieinfektio ei mene ohi päivässä tai parissa. Esimerkiksi yleinen rhinovirusinfektio kestää alle 4-vuotiailla keskimäärin 12 vuorokautta ja aikuisillakin jopa 2-3 viikkoa.
Alle kolme viikkoa jatkunut yskä vaatii harvoin jatkotutkimuksia, jos lapsen vointi on muuten hyvä. Yskän jatkuttua yli neljä viikkoa on hyvä antaa lääkärin arvioida muut oireet ja tutkimusten tarve.
Yskänlääkkeitä ei suositella lapsen yskän hoitoon. Jos yskä haittaa nukkumista tai normaalia elämää, tai yskään liittyy muita huolestuttavia oireita, on syytä hakeutua lääkäriin.
Märkärupi
Vanhan sanonnan mukaan loppukesä on mätäkuun aikaa. Silloin vaivaa myös märkärupi, tarttuva ja nopeasti leviävä ihoinfektio. Märkärupi kehittää iholle kellertäväkatteisen tulehdusalueen.
Märkärupea voi hoitaa kotona vesisuihkutuksin ja apteekista saatavalla lääkevoiteella. Jos hoidosta huolimatta tulehdus leviää lapsen kämmentä suuremmaksi tai tulee useita tulehdusalueita, on lähdettävä lääkäriin, missä antibiootin tarve arvioidaan.
Enterorokko
Enterorokko alkaa yleensä suu- ja nieluoireilla. Rakkuloita ja näppylöitä voi ilmaantua myös kämmeniin, jalkapohjiin ja pakaroihin. Enterorokon ihottuma ei lapsilla yleensä kutise.
Lapsi kuumeilee ja hänellä voi olla vatsavaivoja. Enterorokkoon ei ole spesifistä hoitoa ja se paranee itsestään noin viikossa. Lapsen kuumeista oloa voi lievittää kuumelääkkeillä.
Tärkeintä kuitenkin on hyvä nesteytys ja helposti nieltävän ravinnon nauttiminen.
Vesirokko
Vesirokko on varsin tarttuva tauti, se voi tarttua pelkästään yhteisen hissimatkan aikana, ilman ihokontaktia. Vesirokon itämisaika on 14-21 vuorokautta ja taudin kesto noin viikko.
Siihen liittyy jälkitautien, kuten korva- tai keuhkotulehduksen mahdollisuus, mutta lapsuusiän vesirokossa nämä ovat melko harvinaisia. Yleisempi ongelma on ihorakkuloiden raapimisen seurauksena kehittyvä ihon tulehtuminen, jonka hoidossa tarvitaan usein antibioottia.
Kotikonstina lapselle voi laittaa yöksi käsiin kevyet tumput estämään raapimista. Kutinaa voi hillitä iholle laitettavalla mentolispriillä ja tarvittaessa nieltävällä antihistamiinivalmisteella. Vesirokkorokotus on tehokas suoja yli 1-vuotiaille.
Päätäit ja kihomadot
Kovaa kutinaa aiheuttava 2-3 millimetrin kokoinen päätäi leviää helposti esimerkiksi naulakossa päähineestä toiseen ja yhteisen hiusharjan tai vaikkapa musiikkikuulokkeiden välityksellä, sekä pienten lasten läheisissä leikeissä.
Täin munia eli saivareita voi nähdä hiuksissa ja kulmakarvoissa. Kihomato puolestaan on vajaan sentin pituinen vaalea mato, joka runsaasti esiintyessään aiheuttaa peräaukon kutinaa.
Joskus matoja voi nähdä peräaukon ympärillä tai ulosteissa. Lievä kihomatoinfektio voi olla oireeton, mutta on silti tarttuva.
Sekä täiden että kihomatojen hoitoon käytetään apteekista saatavia itsehoitotuotteita. Saivareet poistetaan tiheällä täikammalla.
Lisäksi koko perheen vaatteet ja lakanat pestään, pakastetaan tai saunotetaan loisten häätämiseksi. Ilmoita aina tartunnasta kouluun tai päiväkotiin. Sen ei pitäisi olla noloa, vaan auttaa tartuntakierteen havaitsemisessa ja hoitamisessa.
