Alajärven Koskenvarrella Viitasaaren tilalta löytyy harvinaisia asukkaita: ylämaankarjaa. Maatalousyrittäjä Marko Viitasaaren perheeseen kuuluvat vaimo Marja sekä lapset Jussi, Mikko, Johanna ja Anniina.
Tilalta löytyy nautaeläinten lisäksi myös muutama harrastekana, pari kissaa ja koiraa. Koko perhe on mukana monin tavoin. Aarne-pappa auttaa myös tilan töissä miltei päivittäin.
Suuri asia on myöskin toimiva naapuriyhteistyö. Tarpeen vaatiessa löytyy kesäaikaan lyhyelläkin varoitusajalla nopean toiminnan joukkoja varmistajiksi karjan siirtoon laitumelta toiselle. Myös pitempikestoista apua on saatu laitumien vesihuollon ja ”sähkönjakelun” merkeissä.
Tilalla oli pitkään viljelty perunaa. Tuotantosuunnan muutos oli ollut mielessä jo jonkin aikaa ja peltoja alettiin kylvää vähitellen apilanurmelle. Marko haluaa panostaa luomutuotantoon ja tilalla tuotettava ylämaankarjan liha on luomulihaa.
Ruokintaan käytetään luomurehua, jota korjataan omilta sekä yhteistyökumppanin pelloilta. Eläimet ovat sitovampia kuin kasvinviljely, mutta Markon mielestä tämä on mielekkäämpää ja palkitsevampaa.
Työmääräkin on karjamäärän lisääntyessä kasvanut. Maatilan töissä voi kellon unohtaa, työtä tehdään silloin kuin on sen aika. Talvella on paremmin aikaa hoitaa kalustoa, kuntoa ja metsiä… Emolehmien kasvatus antaa kuitenkin enemmän joustoa työaikoihin esim. lypsykarjaan verrattuna.
Päivittäin työhön kuuluvat mm. eläinten ruokkiminen ja puhtaanapito sekä kuivitus. Koko ajan on tarkkailtava eläinten hyvinvointia. Pakkanen ei ylämaankarjaa haittaa, jonka vuoksi ne viihtyvät ulkona ympäri vuoden.
Tuulelta ja sateelta suojaamaan on rakennettu 3-seinäisiä katoksia.
Lokakuussa 2010 tuotiin Lappajärveltä Ari Kujalan tilalta ensimmäiset eläimet ja aloitettiin tutustuminen sarvipäihin. Näistä ajoista lauma on kasvanut nykyiseen kokoonsa. Lehmävasikoita on myyty eloon, mutta sonnit kasvatetaan omalla tilalla ja markkinoidaan lihana mahdollisimman suoraan kuluttajille. Ylämaankarjatiloja on Suomessa noin 300 tilaa. Järviseudun alueella on yhteensä viisi tilaa.
Hurjasta ulkonäöstään huolimatta ylämaankarja on rauhallista, eikä käyttäydy hoitajaansa kohti aggressiivisesti. Lauman sisällä on kuitenkin tiukka arvojärjestys, välillä sarvea annetaan kylkeen niin että karvat pöllyää.
Ylämaan karjan liha on vähärasvaista. Tutkimuksissa on todettu, että highland -naudan lihassa rasvan koostumus on tavanomaista naudanlihaa parempi. Scottish Agricultural Collegen tutkimuksen mukaan ylämaankarjan lihassa on vähemmän rasvaa ja kolesterolia sekä enemmän rautaa ja proteiineja kuin naudanlihassa keskimäärin. Tämä saattaa johtuu siitä, että ylämaannauta kasvaa hitaammin ja saa ravinnokseen pelkkää korsirehua.
Rodun alhaisesta jalostuksesta ja yksinomaisesta nurmiruokinnasta johtuen ei rotu voi kilpailla lihan tuotannossa tavanomaisten liharotujen kanssa. Hitaasti korsirehulla kasvanut ylämaannaudan liha on vastaavasti kiinteämpää ja maukkaampaa, väriltään tavanomaista naudanlihaa hieman tummempaa.
Seuraavat lihat ovat tulossa myyntiin itsenäisyyspäivän alla perjantaina 5.12. Marko on myymässä lihaa Alajärvellä K-Supermarketissa. Tarjolla on paistien ja fileiden lisäksi jauhelihaa sekä suosittua palvilihaa. Lihaa voi tiedustella myös soittamalla Markolle p. 0500-597450.
