Loppusuorallaan oleva Aisaparin Kotopesä-hanke järjesti Vimpelin Lakeavaarassa alueen kuntapäättäjille, viranhaltijoille ja kyläaktiiveille suunnatun seminaarin Elävät kylät, menestyvä kunta.
Hankkeen nykyinen koordinaattori Marita Mattila teki selkoa hankkeen vaiheista ja sen puitteissa järjestetyistä tapahtumista, joita on ollut yhteensä 28 sisältäen kaksi suurempaa messutapahtumaa. Mattila esitteli myös kylien yhteisen vetovoimaisuuden opasteeksi tarkoitetun Järviseudun tähtikylä-kartan, joka on kyennyt verkostoitumisessa murtamaan tähän asti pyhänä pidetyn maakuntarajankin pitämällä sisällään myös Vetelin Patanan kylän.
Aiempi hankekoordinaattori Minna Haasio esitteli maallemuuttajan palvelumallin. On tärkeää, että uusi asukas kokee itsensä tervetulleeksi ja kotoutuu yhteisöön, löytää palvelut ja ystävät. Paljon riippuu tulijasta itsestään, mutta tärkeä rooli asiassa on kunnalla, kylillä, järjestöillä ja yrityksillä. Yhteistyö kuuluu kaikille.
Ajan tasalla pidetyt verkkosivustot auttavat palvelujen löytymistä ja nopeuttavat kotoutumista. Kunnan ja kylien verkkosivuilla tulisi olla yhteys. Ketterät sähköiset palveluportaalit eivät erottele julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja.
Hyvät palveluportaalit palvelevat etenkin tulomuuttajaa. Kaikki tieto yhdestä osoitteesta tuottajasta riippumatta. Kuntien ja niin yksityisen kuin paikallistoimijoiden välistä yhteistyötä on lisättävä edelleen kaikessa palveluiden tuottamisessa.
Haasio tähdensi, että jokaisella kylällä on omanlaisensa identiteetti ja hyvin pieni asia voi täysin ventovieraalle kylään tulijalle luoda positiivisen vaikutelman jo ennen kättelyä. Jokainen tulija kasvattaa kylätienoon vetovoimaisuutta. Aisaparin kylävideolta nähtiin visuaalisesti maaseutuasumisen valtit: hiljaisuuden rauha ja asuinympäristö, jossa ihminen saa olla konkreettisesti itse itsensä herra.
Vuoden kylä – Itäkylä
Seminaarissa esittäytyi Vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi 2014 valittu Itäkylä. Paikalla olleen Eteläpohjalaiset kylät ry:n puheenjohtajan mukaan Itäkylä tullaan ilmoittamaan myös valtakunnalliseen Vuoden kylä -kilpailuun.
Itäkylän kyläseuran puuhanainen, itsekin paluumuuttajiin lukeutuva Sari Kujala esitteli kylää ja teki selkoa Veera Juntusen gradusta ” Kylä kunnassa – aktiivinen kyläyhdistys ja kyläläiset kunnan kehittäjänä Lappajärven Itäkylässä”.
Itäkylä on meteoriittijärvi Lappajärven itärannalla sijaitseva noin 600 asukkaan vireä maalaiskylä. Kylässä on kauppa, posti, pankki, kyläkoulu ja ryhmäperhepäiväkoti sekä hyvät harrastusmahdollisuudet. Itäkylässä elää talkoohenki, siellä tartutaan toimeen ja saadaan aikaiseksi. Kyläyhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli mm. viemäriverkoston kehittämisessä ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien luojana.
Itäkylässä on tehty kylälle muuttaminen ja asettuminen helpoksi. Kylään on nimetty asumisen yhdyshenkilö, joka tuntee myynnissä olevat tontit ja talot sekä vuokra-asunnot. Kaikkihan ei ole julkisesti myynnissä! Omakotirakentamisen helpottamiseksi kylä on tehnyt talorakennusyrityksen kanssa edullisen talopakettimalliston. Yhteistyöverkosto järjestää tontin, viranomaisasiat ja rakennuttamisen loppuun asti siten, että uusi asukas saa muuttovalmiin kodin n. 4 kk sopimuksesta.
Sari Kujalan mukaan kyläyhdistystoiminnalla on Itäkylässä pitkät perinteet, mutta nykyinen aktiivisuus juontaa juurensa 2000-luvun alusta, jolloin Aisaparin hankerahoitukset yleistyvät. Kujala paljastaa kylällä olleen kitkaa jonkin verran kunnan kanssa, etenkin kuntaliitospolemiikin ollessa kiivaimmillaan. Kiitosta Lappajärven kunnalle hän antaa siitä, että se on antanut takuut olla kajoamatta jäljellä oleviin kyläkouluihin lakkautusuhkien muodossa. Tarvettakaan siihen ei ole, Itäkylän koulussa on yhä 40 oppilasta.
Seminaariväki uteli Kujalalta itäkyläläisten talkoohengen, aktiivisuuden ja jo pitkään vallinneen yhteisöllisyyden salaisuutta. Kujala näki tärkeimmiksi kyläyhdistyksen aktiviteetin ja yhteishengen ylläpitäjiksi, ettei mitään ideaa ammuta suoralta kädeltä alas ja sen että kyläläiset kokevat todella viihtyvänsä vireässä kylässään. Kolmas tärkeä tekijä on, että kyläyhdistystoiminnasta on politiikka kitketty täysin pois.
Merkki päällä
Maa- ja metsätalousministeriön valintakomitea esittää Aisaparille 10,2 miljoonan jättipottia käytettäväksi lähivuoisina alueen hankkeisiin. Aisaparin toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää sanoi seminaarissa, että saatu summa kertoo hyvistä ja hyvin toteutetuista hankkeista. Hän kehottaa tutustumaan nyt Aisaparin Merkki päällä -strategiaan ja miettimään hyviä hankeaihioita alueemme elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja kehittämiseksi.
Hankeaihion voi tehdä Aisaparin verkkosivulla tai suoraan sähköpostitse toiminnanjohtajalle itselleen. Aihiossa voi vapaamuotoisesti selostaa mitä hankkeessa tehdään mitkä ovat sen tavoitteet ja kohderyhmä.
Siinä voi kertoa myös mitä Merkki päällä -strategian kärkeä hanke toteuttaa: alueen elinvoimaisuutta, paikallisten yhteisöjen ja identiteetin vahvistamista vai luontoa ja luonnonvaroja puhtaan ruoan, energian ja elinympäristön tuottajana. Aihiosta tulee selvitä myös, kuka hankkeen toteuttaa.
Toiminnanjohtajan mukaan näin saadaan hyvät hankkeet liikkeelle heti, kun haku avautuu ja Aisaparin hallitus pääsee tekemään päätöksiä – toivon mukaan ensi vuoden keväällä.
Juhani Huopana
