Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan toisen osan syyskuussa päättyneen hakukierroksen hake-muksista. Etelä-Pohjanmaan rahoituskiintiöstä päätettiin nyt kohdentaa tukea kuudelle hankkeelle, yhteensä 920 000 euroa. Hankkeiden kokonaiskustannusarviot kohoavat yhteensä noin 1,34 miljoo-naan euroon.
– Nyt käsitellyistä hankkeista kolme liittyy uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisu-jen kehittämiseen. Pidämme tärkeänä, että vähähiilisyyttä edistäviä ja biotalouteen liittyviä hankkeita saadaan näin mittavasti liikkeelle, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.
Metsäkeskuksen toteuttamassa hankkeessa tavoitteena on Etelä-Pohjanmaalle muodostuneen läm-pöyrittäjyyden osaamiskeskittymän tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen alan yritysten ja sidos-ryhmien kansainvälistymisessä.
Suupohjan ja Kurikan alueella toimivassa KÄLY-hankkeessa taas keskitytään energiatehokkuuteen ja älykkääseen energiaohjaukseen. Suupohjan elinkeinotoimen hallinnoimassa hankkeessa teemoja lähestytään erityisesti paikallisen liiketoiminnan näkökulmasta uuden kasvun synnyttämiseksi.
Tampereen yliopiston biotalouden tutkijahotellihankkeessa puolestaan tavoitteena on keskittyä bio-talouden ja kestävät ruokajärjestelmät -osaajien tavoittamiseen ja houkuttelemiseen Seinäjoen seu-dulle.
Edellisten lisäksi EAKR-tukea kohdennettiin Frami Oy:n ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteis-hankkeelle sekä kahdelle Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimalle hankkeelle.
– Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ketterä teollisuus -hankkeessa aktivoidaan valmistavan pk-teollisuuden yrityksiä hyödyntämään digitalisaation ja teollisen internetin rajattomia mah-dollisuuksia. Tämäkin aihe on erityisen ajankohtainen ja tarpeellinen maakunnan pk-yritystoiminnan kehittämisen kannalta, Peltola toteaa.
Ensi vuoden alkupuolelle jäi käsittelyä odottamaan vielä kaksi EAKR-hanketta.
Järjestötoimintaa kehitetään maakunnan kehittämisrahalla
Maakuntahallitus myönsi 17000 euroa maakunnan kehittämisrahaa Yhteistä todellisuutta rakenta-massa – Etelä-Pohjanmaan järjestöstrategia -hankkeelle. Hankkeessa tehtävän työn tuloksena sovi-taan yhteisistä arvoista ja visiosta vuoteen 2020 ja toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä järjestö-toiminnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.
Etelä-Pohjanmaan liitto on pyrkinyt edistämään järjestöjen yhteistyötä ja kutsunut järjestötoimijoita yhteisiin tapaamisiin. Tapaamisten yhteydessä on syntynyt tahtotila yhteistyön lisäämisestä ja järjes-töstrategian luomisesta.
– On hienoa, että mukana on ollut aktiivisia toimijoita, jotka ovat valmistelleet asiaa eteen-päin, Peltola kiittää.
Hankkeen hallinnoinnista sekä strategiaa valmistelevan työtiimin perustamisesta ja vetämisestä on ottanut vastuun Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry.
Liiton päättyneistä kv-hankkeista hyviä tuloksia
Kansainvälinen ”Next Generation Access Growth in Europe” – ENGAGE -hanke on päättymässä vuo-den lopussa. Hankkeen tavoitteena oli pienentää maaseudun ja kaupunkialueiden eroa ICT:n hyödyn-tämisessä sekä löytää osallistuville alueille kustannustehokkaita ja taloudellisesti järkeviä toteutus-tapoja laajakaistasaatavuuden varmistamiseksi myös haja-asutusalueilla.
Hankkeen ainoat suomalaiset kumppanit tulivat Etelä-Pohjanmaalta. Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi mukana oli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Hanke rahoitettiin Interreg IVC -ohjelmasta.
– Hanke toi Etelä‐Pohjanmaan toimijoille lisätietoa huippunopeista tietoliikenneverkkoyhteyk-sistä. Myös Etelä‐Pohjanmaan kuntaomisteiset valokuituverkot olivat laajan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena, Peltola selvittää.
Monet Euroopan alueet suunnittelevatkin nyt omia valokuituverkkojaan eteläpohjalaisella toiminta-mallilla. Myös komissio on todennut Etelä-Pohjanmaan valokuituverkot erinomaisiksi maaseutumais-ten alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitäjiksi.
Tammikuussa 2012 käynnistynyt Baltic Bird -hanke tuli päätökseensä kuluvan vuoden syyskuussa. Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoitettu hanke keskittyi syrjäisten alueiden lentosaavutettavuuden parantamiseen Itämeren alueella, ja sen tavoitteena oli lentosaavutettavuuden ja lentoliikenteen liittymäliikenneyhteyksien parantaminen.
– Pitkät välimatkat asettavat haasteita saavutettavuuden osalta myös Etelä‐Pohjanmaalle. Sei-näjoen lentoasema on koko Etelä‐Pohjanmaan etu ja merkittävä osa aluetalouden kehityk-sessä. Baltic Bird ‐hanke toi analyysien, verkostojen ja erityisesti Ruotsin maakuntakenttien hyvien esimerkkien kautta arvokasta lisäarvoa Seinäjoen lentoaseman kehittämiselle ja mat-kailun kansainvälistämiselle, Peltola kertoo.
Mukana hankkeessa oli myös lentoyhtiöitä, ja erityisen hyvänä pidettiin hankkeessa saatua oppia lentoyhtiöiden ajattelutavoista kehittää lentoliikennettä. Hankkeen aikana käytiin useampia neuvot-teluita kansainvälisten reittien avaamisesta Seinäjoen lentoasemalle, mutta lentoliikenteen vaikeat ajat Euroopassa asettivat haasteita tulosten syntymiselle näiltä osin.
Sekä ENGAGE että Baltic Bird -hankkeen osalta on suunnitteilla jatkotoimenpiteitä maakuntaan.
