Kansanedustaja Reijo Hongisto on tehnyt kirjallisen kysymyksen kokonaisvaltaisesta lentokoulutusstrategiasta. Kysymyksen allekirjoitti myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Jussi Niinistö.
Kysymyksessä todetaan, että puolustusvoimauudistukseen liittyen Kauhavan lentokoulutustukikohta lakkaa toimimasta Ilmavoimien aktiivisena tukeutumiskohteena vuoden vaihteessa. Kauhavan tilojen ja kentän jatkokäyttö on pitkällä tähtäyksellä avoin.
Kauhavan perusinfrastruktuuri on hyvässä kunnossa sisältäen riittävän pitkän kiitoradan lähestymisalueineen ja valoineen, lentokonehallit, opetus-liikunta ja majoitustiloja, ruokalan ja keittiön sekä ilmailuun liittyviä erikoisrakenteita kuten, lennonvarmistusjärjestelmän, tietoverkon ja riittävästi vapaata ilmatilaa.
Kauhavalle on investoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 17,5 miljoonaa euroa. Viimeksi on remontoitu huoltorakennus ja muonituskeskus v. 2011.
Lentotoiminnan jatkaminen edellyttää kiitoradan päällystämisen, jonka kustannusarvio on n 3,5 miljoonaa euroa, mutta sen vaikutusaika on 15 vuotta.
Kauhava ympäristöineen oli pitkään varteenotettava vaihtoehto sotilasilmailun koulutuspaikaksi kahdelletoista Euroopan valtioille. Pontta pyrkimyksille antoi mm. Lloyd`s Register Quality Assurancen myöntämä laatutunnustus.
Kaikille konetyypeille soveltuvan kiitoradan pituuden lisäksi Kauhavan ylivertaisena etuna on sekä kooltaan että toimintavarmuudeltaan ainutlaatuinen ilmatila. Myös täysin muuttovalmiit hallit ja rakennukset sekä harjoitusalueiden läheisyys olisivat antaneet toiminnalle erinomaiset ja kustannustehokkaat olosuhteet.
Puolustusministeriö asetti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa maaliskuussa 2012 työryhmän selvittämään kansallista lentokoulutusyhteistyötä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia toteuttaa Suomen siviili- ja sotilasilmailun alkeis- ja peruslentokoulutus kansallisena yhteistyönä.
Keskeisenä tavoitteena oli turvata maamme laadukas ja kustannustehokas lentokoulutus sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Selvitystyöryhmässä olivat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, opetushallitus, rajavartiolaitos ja pääesikunta.
Selvityksessä ei otettu kantaa mahdollisen yhteisen lentokoulutuksen sijaintipaikkaan, mutta siinä esitettiin reunaehtoja ja vaatimuksia lentokoulutuskeskuksen sijainnille. Niistä tärkein kriteeri oli, että toiminnan tulee perustua pääosin olemassa oleviin rakenteisiin.
Selvityksessä todettiin, että myös ilmatilan rakennemuutokset tulee ottaa huomioon jatkoselvitystyössä.
Selvitystyössä olisi ollut hyvä ottaa suuntaan antavaa kantaa myös siviililennokkitoimintaan. Lennokkien käyttö apuvälineenä ilmakuvauksissa ja valvonta-, sekä tarkastustoiminnassa (liikenne, sähkölinjat, pelastustoiminta, massa tapahtumat, urheilukilpailut jne.) tulee jo lähi- tulevaisuudessa moninkertaistumaan. Lennokkien turvallinen operointi tulee vaatimaan koulutusta, lupamenettelyä ja valvontaa.
Tällä perusteella Hongosto esitti asianomaisen ministerin vastattavaksi kysymyksen, onko Liikenneministeriössä aloitettu Eero Pyötsiän työryhmän selvityksen perusteella jatkoselvitystyö Suomen kokonaisvaltaisen lentokoulutusstrategian linjaamiseksi, tavoitteena saada mittavia säästöjä muodostamalla maahan yksi valtion tukema lentokoulutuskeskus erityisesti nyt, kun Malmista tullaan luopumaan ja Lentoliikennestrategia on valmistumassa?
