Syksyn seurakuntavaaleissa valittiin yli 8500 luottamushenkilöä yhteensä 412 seurakuntaan. Seurakuntien kirkkovaltuustot aloittivat uusilla kokoonpanoillaan tammikuussa. Luottamushenkilöistä koostuvat kirkkovaltuustot käyttävät seurakunnissa ylintä päätösvaltaa.
Lapuan, Kuopion ja Oulun hiippakuntiin valituista luottamushenkilöistä uusia on yli puolet. Vähiten uudistuivat Mikkelin hiippakunnan kirkkovaltuustot, joissa valituista luottamushenkilöistä 43 prosenttia on uusia.
Valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä on 54 vuotta. Naisia kirkkovaltuustoihin valittiin hieman miehiä enemmän. Luottamushenkilöistä valtaosa on yli 60-vuotiaita ja alle 30-vuotiaista 6 prosenttia.
Seurakuntien rakennemuutos ykkösaiheena
Lähivuosien merkittävin, seurakuntiin kohdistuva asia on toukokuun kirkolliskokouksen päätöskäsittelyyn tuleva seurakuntarakennemuutos, joka jatkossa vaikuttaa myös seurakuntien luottamushenkilöiden työhön.
Esitys on, että kaikki seurakunnat siirtyvät seurakuntayhtymärakenteeseen siirtymäajassa, viimeistään vuoden 2019 alussa.
Myös kiristyvä taloustilanne pakottaa yhä useammin seurakuntien päättävät elimet valintojen eteen, esimerkiksi millaista toimintaa ja millaisia työnkuvia seurakunnassa painotetaan jatkossa.
Seurakuntavaalien vaalikoneen ehdokasvastausten mukaan tärkein asia, johon luottamushenkilö voi seurakunnassa vaikuttaa, onkin seurakunnan toiminnan suunnittelu.
Kirkkovaltuustot päättävät myös muun muassa kirkollisveroprosentista, virkojen perustamisesta ja rakennushankkeista. Luottamushenkilöt valitsevat vaaleilla myös kirkolliskokouksen 64 maallikkojäsentä. Kirkolliskokous uudistuu seuraavan kerran toukokuun 2016 alusta.
