Tiistaina 27.1. järjestettiin päihdeluento Järvi-Pohjanmaan Terapiapolun tiloissa Oikeahetki-terapiatalon toimesta. Luennoitsijana oli psykoterapeutti Riitta Koivula, joka kertoi päihderiippuvuussairaudesta elämänmakuisella tyylillä, jota kuunnellessa kolmetuntinen vierähti nopeasti.
Luento alkoi tiukalla faktalla alkoholismista. Riitta kertoi muun muassa, että vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholin liikakäyttö on työikäisten yleisin kuolinsyy. Kuolinsyissä alkoholi on useana vuonna ollut kolmen kärjessä. Se on ohittanut miehillä sepelvaltimotaudin, sekä naisilla rintasyövän.
Riitta kertoi sairaudesta käyttäen esimerkkejä omasta elämästään. Hän seurasi läheisen roolista oman miehensä, Mikan, juomista 18 vuoden ajan. Mika oli sairastunut alkoholismiin jo ensimmäisistä juomiskerroista 16 vuotiaana. Riitta huomasi Mikan runsaan juomisen ja suuret annokset jo suhteen alussa, mutta ajatteli vielä silloin, että poikaystävällä on vain kova viinapää. Melko nopeasti hän oli kuitenkin alkanut ihmettelemään ja huomauttelemaan asiasta.
Perimässä saatu alttius päihderiippuvuuteen on tärkein alkoholismin puhkeamiseen vaikuttava yksittäinen syy. Puhjettuaan sairaus vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti, kaikilla elämän osa-alueilla. Ihmisen persoona muuttuu ajan kuluessa alkoholin hallitessa elämää ja alkoholista tai muusta päihteestä tulee elämän ykkösasia. Päihderiippuvuutta ei turhaan sanota koko perheen sairaudeksi.
Alkoholismi kulkee myös Mika Koivulan geeniperimässä. Hänen isänsä ja tämän isä olivat alkoholisteja. Mika eli kauan aikaa uskotellen ettei olisi samanlainen kuin he, sillä hän hoiti työnsä aina tunnollisesti. Tämä on yleisin syy, minkä takia ei haluta uskoa, että itsellä olisi ongelma. Kuitenkin Riitan mukaan lähes kaikki hoitoon hakeutuvista alkoholisteista ovat tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. Kukaan ulkopuolinen ei voisi nähdä, että heidän kotonaan taistellaan joka hetki niin ison ongelman kanssa.
Toleranssi eli alkoholin sietokyky saattaa nousta uskomattomasti. Riitta kertoi esimerkin heidän häistään 20 vuotta sitten. Häät menivät hyvin, mutta jälkeenpäin Riitta kertoi tajunneensa sen johtuneen siitä että Mika oli juonut häitä edeltävästi kolmena päivänä. Häiden jälkeisenä aamuna tuore aviopari päätti testata kuinka paljon veressä on alkoholia juhlien jäljiltä. Riitta puhalsi nollat ja kun taas Mikan puhalluksesta mittari meni pohjaan, vaikkei mies sunnuntai-aamuna vaikuttanut lainkaan humalaiselta. Silloin Riitta ei vain tiennyt, etteivät promillet kerro humalatilasta, vaan veressä olevan alkoholin määrästä ja siitä sairastaako ihminen alkoholismia.
Riitta totesi, että terveen ihmisen puhaltaessa samanlaiset lukemat oltaisiin luultavasti teholla. Tästä syystä olisikin hyvä miettiä esimerkiksi rattijuopumuksen rangaistuksia uudelleen. Rangaistuksen lisäksi tarvittaisiin ehdottomasti systemaattinen hoitoonohjaus. Suomessa ei ole tarpeeksi tietoa sairauden kohtaamisesta ja hoitamisesta.
Alkoholismista pitäisi pysty puhumaan kuin kaurapuurosta
-Tämä on opetussuunnitelmaan laitettava asia! Jo ala-asteelle! huusi eräs luennolle tullut kuuntelija. Häntä turhautti kun tärkeästä asiasta on vaiettu niin paljon. On nimittäin tutkittu, että mitä aiemmin päihdekokeilut aloittaa, sitä todennäköisempää on, että sairaus puhkeaa ja voi näin ollen johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. – Tästä asiasta pitäisi pystyä puhumaan kuin kaurapuurosta, kommentoi toinen paikalla ollut.
Alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille arviolta noin miljardin euron haittakustannukset vuonna 2010. Siitäkin syystä ennaltaehkäisevä päihdetyö sekä hoitoon pääsy mahdollisuuksien helpottaminen olisi äärettömän tärkeää.
Riitta kertoi, että läheisriippuvuuteen sairastuminen alkoholistin rinnalla ei ole mikään outo juttu. Hänellä itselläkin on siitä kokemusta. Toistuvat pettymykset, häpeä, syyllisyys, turhautuminen, pelko ja huoli aiheuttivat puolison pakonomaisen tarkkailun ja samalla oma hyvinvointi jäi taka-alalle. Päihdeperheissä eletään yleensä kulisseissa, jotta kukaan ei tietäisi millaista perheen arki oikeasti on. Riitan mukaan kulissit vain mahdollistavat sairauden vahvistumista, mikä taas ei auta alkoholistia ymmärtämään omaa tilaansa.
On vaikea vastata siihen, mitä tulee tehdä alkoholistin läheisenä, jotta tilanne saadaan muuttumaan. Sen Riitta tiesi sanoa varmasti, että itsestä on pidettävä huolta. – Auttamalla itseään tulee auttaneeksi parhaalla tavalla myös päihderiippuvuutta sairastavaa. Alkoholistin hoitoon saamiseksi vaaditaan usein hänen oma herääminen tilansa vakavuuteen. Totta on, että usein ulkoinen motivaatio kuten perheen menettäminen tai rattijuopumuksesta kiinni jääminen saattaa olla kimmoke muutokselle.
Alkoholisti ei tule koskaan parantumaan alkoholismista, sillä se on krooninen sairaus. Sairautta voidaan kuitenkin hoitaa ja alkoholistilla on siihen velvollisuus. Hoidon aloittamisen ja sairaudenkuvan ymmärtämisen jälkeen alkaa sekä alkoholistin, että hänen läheistensä toipumisprosessi. Tämän ovat Riitta ja Mika itsekin kokeneet.
Luennon lopuksi Riitta muistutti, ettei kenenkään tarvitse olla yksin, vaan saman asian kanssa kamppailevia on todella paljon. Riitta ja Mika ovat kohdanneet matkan varrella paljon kriisejä ja suruja niin omassa kuin muidenkin elämässä, mutta ennen kaikkea toipumisia ja ilon hetkiä.
Oikeahetki-terapiatalossa Kauhajoella autetaan muiden terapiapalveluiden ohella päihdeperheitä toipumisenpolulla. Toivo ja luottamus palautuu pienin askelin. Sairaanhoitajana aiemmin työskennellyt Riitta on valmistunut myös perheterapeutiksi. Oikeahetki tarjoaa Kauhajoella kaikille avoimen, maksuttoman päihdeluennon parillisilla viikoilla tiistaisin klo 18. Jokainen jota aihe kiinnostaa tai koskettaa, on tervetullut.
Roosa Linnanmäki
