Suomalaiset kohtaavat yhä useammin suurpetoja luonnossa. Maan virallinen suurpetosivusto Suurpedot.fi vastasi lisääntyneeseen tiedon tarpeeseen ja uudistui täysin. Sivustolta suomalaiset löytävät nyt muun muassa ohjeet suurpetojen kohtaamiseen. Sivustoa toimittavat Metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö.
Tutustu uusittuihin ohjeisiin ja koko sivustoon www.suurpedot.fi!
Suomen jokaisen neljän maasuurpedon kannat ovat kasvaneet. Susia on nyt Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 220‒245, karhuja noin 1500, ilveksiä noin 2800 ja ahmoja noin 240. Susikanta on vahvistunut viime vuodesta kolmanneksella. Suurin menestyjä on ollut ilves, jonka kanta on kolminkertaistunut 15 vuodessa.
”Nyt oli korkea aika uudistaa myös virallinen suurpetosivusto Suurpedot.fi. Ihmiset kaipaavat jatkuvasti enemmän tietoa suurpedoista”, sanoo sivuston päätoimittaja, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hannaleena Mäki-Petäys.
Lisääntyneet kohtaamiset suurpetojen kanssa näkyvät siinä, että kävijöitä kiinnostaa tietää, kuinka suurpedot tulisi kohdata. Suurpedot.fi-sivusto opastaa pääviestinä, että tilanteissa on pysyttävä rauhallisena. Vaikka tekisi mieli huutaa ja juosta, suu kannattaa pitää supussa ja liikkeet hiljaisina. Viisainta on perääntyä paikalta hissukseen takaperin samaan suuntaan, josta on tullutkin. Samalla voi jutella rauhallisesti ja seuraamalla pedon liikkeitä kuitenkin niin, ettei tuijota suoraan silmiin. Tuijotuksen eläin voi kokea uhkauksena. Tarkemmat ohjeet kohtaamiseen sekä esimerkiksi tietoa suurpetohavaintojen tunnistamisesta ja ilmoittamisesta löytyvät uudistuneilta Suurpedot.fi-sivuilta.
”Kiinnostus suurpetoja kohtaan ja niiden kohtaamiseen näkyy meillä luontokeskus Petolassa”, sanoo erikoissuunnittelija Eeva Pulkkinen Metsähallituksesta. Petola on nimenomaan suurpetoihin keskittynyt luontokeskus Kuhmossa.
Suurpedot.fi-sivustolla lajien biologiaan ja kantoihin sekä suurpetoihin liittyvien ristiriitojen ratkaisuun liittyvää tietoa tuottavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat. Sivulta löytyvät myös suorat ohjeet siitä, miten suurpetohavainnot ilmoitetaan. ”Kanta-arvioihin liittyy paljon intohimoja. Arviot voivat olla ihmisten mielestä liian pieniä tai liian isoja. Suurpetoihin reagoidaan yhä myös tunteella”, viestintäjohtaja Johanna Torkkel Lukesta sanoo.
Yksi ristiriitaa ja keskustelua aiheuttava asia on metsästys. Suurpedot.fi-sivustolle sitä koskevan sisällön tuottaa Suomen riistakeskus, joka voi myöntää poikkeuslupia karhun, ilveksen ja suden pyyntiin sekä koordinoi poliisille virka-apua suurpetokonfliktien hoitamisessa antavaa vapaaehtoisten metsästäjien SRVA-verkostoa. ”Poikkeuslupien myöntämisessä pätee sama asia kuin kanta-arvioissa. Lupia tulee toisten mielestä liikaa ja toisten mielestä liian vähän. Haluamme kuitenkin lisätä ymmärrystä suurpetojen käyttäytymistä ja metsästyksen kannanhoidollista luonnetta kohtaan”, Suomen riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman kertoo.
