Keijo Rintamäki
puheenjohtaja
Alajärven yhteismetsä
Yhteismetsä aloitti toimintansa Alajärvellä. Laajentumishaluinen yhteismetsä lähti liikkeelle 750 hehtaarin suuruisena. Yhteismetsässä on 31 osakasta ja sen palstat sijaitsevat eri puolilla Alajärveä. Alajärven yhteismetsän hoidosta ja hallinnosta vastaa hoitokunta, johon kuuluu neljä jäsentä. Kaupunki omistaa yhteismetsän osuuksista neljänneksen.
Yhteismetsän perustamisen vaiheet
Alajärven yhteismetsän perustaminen sai alkunsa vuonna 2012, jolloin kaupunki halusi selvittää mahdollisuuden perustaa yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Perustaminen lähti liikkeelle yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Suomenselän, Otso Metsäpalveluiden ja Suomen metsäkeskuksen hanketoiminnan kanssa. Liikkeelle lähdettiin tiedotuskampanjalla, joka oli mahdollista suorittaa Metsäkeskuksen hallinnoiman Metsänomistus toimivaksi -hankkeen puitteissa. Alajärvellä järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta ja Alajärvellä metsää omistavia ulkopaikkakuntalaisia tiedotettiin asiasta kirjeellä. Yhteismetsä herätti metsänomistajien kiinnostuksen ja yhteismetsän osakaskunta alkoi hahmottua.
Yhteismetsään liitettyjen tilojen arvo selvitettiin kesällä 2013 ja yhteismetsän muodostamistoimitukseen liittyvät maastotyöt tehtiin kesällä 2014. Alajärven yhteismetsä merkittiin kiinteistörekisteriin vuoden 2015 alussa ja varsinainen toiminta käynnistyi helmikuun alussa pidetystä osakaskunnan 1. kokouksesta.
Osakaskunnan ja myöhemmin hoitokunnan kokouksissa laadittiin ohjesääntö ja tehtiin muut toiminnan käynnistämiseen liittyvät päätökset sekä suoritettiin henkilövalinnat. Yhteismetsän puheenjohtajaksi valittiin Keijo Rintamäki Alajärveltä, varapuheenjohtajaksi Pentti Yli-Olli Alajärveltä ja jäseniksi Heikki Mutka Seinäjoelta (Alajärvi) ja Martti Ojajärvi Kangasalalta (Alajärvi). Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Pokela Helsingistä (Alajärvi). Ensimmäisenä työnä tullaan laatimaan metsäsuunnitelma, joka ohjaa metsän hakkuuta ja hoitotoimenpiteitä. Vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan puuta myydään kuluvana vuonna 3.000 m3.
Kunnat aloitteen tekijöinä
Etelä-Pohjanmaalla yhteismetsiä on perustettu Kauhavalle, Kauhajoelle, Soiniin ja viimeisin Alajärvelle. Vireillä on Lappajärven yhteismetsän perustaminen.
Kaikille maakunnan kuntakohtaisille yhteismetsille on yhteistä se, että kunta on ollut asiassa aloitteellinen. Kuntien tavoitteena on ollut ennen kaikkea metsiin perustuvien elinkeinojen toimintaedellytysten parantaminen.
Yhteismetsille tyypillinen, aktiivinen metsätaloudellinen toiminta parantaa työllisyyttä suoraan ja välillisesti. Yhteismetsän perustamisella kunnat haluavat myös tarjota metsänomistajille yhden uuden mahdollisuuden järjestellä metsien omistukseen liittyviä asioita. Kuntien omat sijoitukset yhteismetsiin ovat vaihdelleet 100-500 hehtaarin välillä. Soinissa yhteismetsään liitettiin myös Metsähallituksen hallinnoimaa valtion metsää.
Uusilla tiloilla mahdollisuus liittyä
Kuntakohtaisten yhteismetsien hoitokuntien tehtäviin kuuluu kehittämis- ja laajentumissuunnitelman laatiminen. Suunnitelma sisältää muun muassa menettelytavat uusien osakkaiden ottamisessa. Kaikki tähän mennessä perustetut yhteismetsät suhtautuvat myönteisesti uusiin osakkaisiin. Alajärvellä metsää omistavat voivat tiedustella liittymisestä yhteismetsän hoitokunnalta. Uusien tilojen mukaan ottaminen on aina yhteismetsän ja yhteismetsään liittymishaluisen maanomistajan välinen neuvoteltava asia.
Liittymiseen sisältyy tila-arvion laatiminen maastotöineen. Tämä mahdollistaa arvonmäärityksen ja osuuksien jakamisen tasapuolisesti. Asiassa kannattaa olla jo kevään aikana liikkeellä, sillä maastotyöt tehdään kesäisin ja prosessi kaikkiaan kestää useamman kuukauden. Seuraava liittymisajankohta on v. 2016 alusta lukien.
Yhteismetsä on valmis myös ostamaan sopivia metsätiloja ja –palstoja, joilla voidaan vahvistaa nykyisten palstojen käyttöä. Asiaa voi tiedustella puheenjohtaja Keijo Rintamäeltä puhelinnumerosta 045-3307747.
Erityisen hyvin metsätilan liittäminen yhteismetsään sopii kuolinpesän tai muun yhteisomistuksen purkamisen yhteydessä. Liittymisen yhteydessä jokainen perikunnan tai kiinteistöyhtymän osakas saa omistusosuutensa mukaisen määrän yhteismetsän osuuksia, eikä tilaa tarvitse pilkkoa.
Myös monet etämetsänomistajat arvostavat yhteismetsäosakkuuden vaivattomuutta, sekä vakaata ja säännöllistä verovapaata tuottoa. Yhteismetsä maksaa ennen tuoton jakamista pääomaveron, joka on hiukan alhaisempi kuin yksityisellä. Yhteismetsäosuuksia voi tarvittaessa myydä tai lahjoittaa kuten muutakin kiinteää omaisuutta ohjesäännössä määritetyin ehdoin.
