Sunnuntaina 8.3. vietetään Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivää, eli tutummin naistenpäivää.
Sukupuolten välinen tasa-arvo tunnustettiin jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945, joten naisten oikeudet ovat olleet vahvasti Yhdistyneiden kansakuntien ideologiaan kytkeytynyt arvo sen perustamisesta lähtien.
Vaikka meillä Suomessa naistenpäivän vietto kiteytyy yleensä vaimolle tai äidille ojennettavaan kukkapuskaan, niin valitettavasti kaikilla naisilla ei naistenpäivänä ei ole syytä juhlaan.
Joka kolmas nainen maailmassa on yhä väkivallan uhri. Sukuelinten silpominen, tyttöjen pakkoavioliitot, perheväkivalta ja seksuaalinen väkivalta ovat vain muutamia yleisiä naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja.
Kymmenillä valtioilla on yhä lakeja, jotka sallivat naisten syrjinnän, raiskauksen avioliitossa tai naisiin kohdistuvan väkivallan. Näiden lakien poistamisesta sovittiin jo 20 vuotta sitten pidetyssä Pekingin naiskonferenssissa.
YK on nimittänyt naistenpäivän alun perin naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women tekee työtä, että nämä oikeudet voisivat toteutua joka päivä kaikkialla maailmassa.
Koska kaikille maailman naisille naistenpäivän merkitys ei toteudu, Suomen UN Women haastaa tänä naistenpäivänä 8.3. ruusujen ostamisen sijaan lahjoittamaan ruusurahat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Ruusut lakastuvat nopeasti, mutta annettu apu vaikuttaa sukupolvien ajan.