Maakunnan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan, että maaseutuohjelman kuntarahoitusta tullaan Etelä-Pohjanmaan alueellisen linjauksen mukaisesti edellyttämään kuluvalla ohjelmakaudella aino-astaan yleishyödyllisiin investointihankkeisiin.
Yhteisöjen hakemiin yleishyödyllisiin investointihank-keisiin varataan käytettäväksi 5 miljoonaa euroa, ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 20 prosenttia julkisesta rahoituksesta.
Kuntien hakemiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan käytettä-väksi miljoonaa euroa, ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 40 prosenttia julkisesta rahoituksesta.
Yritystukien osalta alueellisissa rahoituslinjauksissa määriteltiin ne toimialat, joille investointi- ja perustamistukea ei myönnetä.
Investointi- ja perustamistukea ei myönnetä kyläkauppoja lukuun ot-tamatta tukku- ja vähittäiskaupalle, varastointi- ja terminaalitoimintaan, liikenteen toimialalle, kiin-teistöalalle, koneiden ja laitteiden vuokraustoimintaan, maa- ja vesirakentamiseen, rakentamisen toimialalle, ravitsemistoiminnalle, sosiaali- ja terveysalalle eikä henkilökohtaisille palveluille. Ra-jaukset on tehty pääosin kilpailutekijöiden perusteella.
– Rahoituslinjaukset tarkentuvat vielä sosiaali- ja terveysalan osalta siinä vaiheessa, kun valtakunnal-liset linjaukset ovat selvillä. Linjaukset koskevat myös LEADER-yritystukia, selvittää maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ohjelman lopulliset maaseutualuerajaukset tullaan teke-mään ELY-keskusten esitysten mukaan, jolloin tukialueen ulkopuolelle rajautuu vain Seinäjoen ydin-keskusta läheisine teollisuusalueineen.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 valintakriteerit ovat valtakunnalliset, mutta rahoituslinjauksista päätetään alueilla. Maakunnan yhteistyöryhmän yhtenä tehtävänä on määritellä alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelmaan perustuvien hankkeiden rahoituslin-jaukset.
Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien haku käynnistyy huhtikuussa.
Etelä-Pohjanmaalle runsaasti rakennerahastohankkeita
16.2.2015 päättyneessä rakennerahasto-ohjelman haussa Keski-Suomen ELY-keskukseen ja Pirkan-maan liittoon saapui runsaasti Etelä-Pohjanmaalle kohdentuvia hankehakemuksia.
Länsi-Suomen ESR-hankehaussa tuli 19 Etelä-Pohjanmaalle kohdennettua hakemusta, yksi valtakun-nallinen hakemus ja kaksi ylimaakunnallista hakemusta, joihin haettiin rahoitusosuutta Etelä-Pohjanmaalta.
Lukumääräisesti eniten tuli hakemuksia, joiden sisältönä on nuorten ja muiden heikossa työmarkki-na-asemassa olevien työllistymisen edistäminen tai yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen olivat myös keskeisiä hankesisältöjä.
EAKR-haussa saatiin seitsemän Etelä-Pohjanmaan liiton valmisteluun tulevaa hakemusta. Sisällöllisesti EAKR-hankkeet painottuivat maakunnan kahteen kärkikokonaisuuteen, eli ruokajärjestelmiin ja biotalouteen sekä älykkäisiin järjestelmiin.
Kummankin rakennerahasto-ohjelman hankkeet on tarkoitus käsitellä kevään aikana.
Puolto monitieteisen ruokahankekokonaisuuden rahoitukselle
Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi rahoitettavaksi neljän hankkeen kokonaisuuden, joka on suunniteltu toteutettavaksi 1.6.2015 – 31.7.2017 välisellä ajalla. Mukana kokonaisuudessa ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoima Terveyttä edistävä moniaistinen ruokaympäristö (VÄRINÄ) -hanke, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Äänimaiseman vaikutus ruuan valintaan ja tilan viihtyvyyteen -hanke, TTY-säätiön arkkitehtuurin laitoksen Rakennetun ympäristön vaikutus terveellisiin ruokavalintoihin -hanke sekä Turun yliopiston Terveyttä edistävä moniaistinen ruokaympäristö -hanke. Hankkeita toteuttavat yliopistot toimivat Seinäjoen yliopistokeskuksessa.
Monitieteisessä hankekokonaisuudessa tutkitaan, kuinka ympäristötekijöiden avulla voidaan vaikut-taa kuluttajien ruokavalintoihin, sekä ruoan esillepanon, rakennetun ympäristön ja tilan ominaisuuksien, kuten värien ja äänten, vaikutusta esimerkiksi kasvisten valintaan ravintoloissa ja elintarvike-liikkeissä. Hankkeiden tuloksena saadaan uusia periaatteita ruokaympäristöjen suunnitteluun.
Hankkeilla on alan yritysten liiketoimintaa, kaupunkitilojen viihtyvyyttä ja kansalaisten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tuloksia hyödyntävät muun muassa julkiset ja yksityiset ruokapalvelujen tuottajat, tilojen ja kaupunkiympäristöjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat toimijat sekä ravintolat ja elämystuottajat.
Projektien ohjaamiseen ja rahoittamiseen ovat sitoutuneet seuraavat tulosten hyödyntäjätahot: Seinäjoen kaupunki, Minimani Yhtiöt Oy, Piantek Oy Ltd, Onnen juurella Oy, Food Camp Finland Oy, Hella & Huone/Tam Food Circle Oy, E. Ahlström Oy ja Duni Oy.
