Maakuntahallituksen mielestä Etelä-Pohjanmaalla tulee olla oma, itsenäinen käräjäoikeus. Oikeusministeriölle toimitettavassa lausunnossa painotetaan, että maakunnassa on riittävä asiakasmäärä ja sopivat etäisyydet, jotta tänne voidaan rakentaa kaikki vaatimukset täyttävä palvelukokonaisuus.
– Palveluverkoston kattavuus maakunnan sisällä on turvattava istuntopaikkojen riittävällä määrällä ja sähköisiä menetelmiä kehittämällä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.
Käräjäoikeusverkoston, kuten muidenkin valtionhallinnon palveluiden, maantieteellinen kattavuus ja sitä kautta palveluiden saavutettavuus toteutuu maakuntahallituksen mielestä parhaiten nykyisen maakuntajaon kautta. Käräjäoikeuksien määrän supistaminen tätä pienemmäksi johtaisi siihen, että perustetaan hallinnollisia kanslioita maakuntiin, joissa ei käräjäoikeutta ole.
– Tämä rapauttaisi selkeää valtakunnallista toimintamallia ja synnyttäisi sekavuutta vastuusuhteisiin ja muihin käytännön työjärjestelyihin. Toimintamalli ei myöskään toisi säästöjä oikeusministeriön työryhmän mietinnössä oletetulla tavalla, Anttila pohtii.
Oikeusministeriön työryhmä on laatinut kaksi erilaista mallia käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi:
Seitsemäntoista käräjäoikeutta sisältävässä mallissa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus säilyisi omana yksikkönään ja sen hallinnollinen kanslia olisi Seinäjoella. Esityksen mukaan Alajärven, Alavuden, Kauhajoen ja Kauhavan istuntopaikat lakkautettaisiin.
Mallissa Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet yhdistettäisiin Pohjanmaan käräjäoikeudeksi. Käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsisi Vaasassa ja kanslia Kokkolassa. Kristiinankaupungin ja Pietarsaaren istuntopaikat lakkautettaisiin.
Neljätoista käräjäoikeutta sisältävässä mallissa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet yhdistettäisiin Pohjanmaan käräjäoikeudeksi. Tässä mallissa hallinnollinen kanslia olisi Vaasassa ja kansliat Seinäjoella ja Kokkolassa. Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kristiinankaupungin ja Pietarsaaren istuntopaikat lakkautettaisiin.
Alavuden ja Kauhavan TE-toimistot säilytettävä
Maakuntahallitus ei hyväksy esitettyjä ehdotuksia työvoimahallinnon palveluiden supistamisesta Etelä-Pohjanmaan alueella. Maakuntahallitus pitää ELY-keskuksen esittämiä TE-toimistojen Alavuden ja Kauhavan toimipaikkojen lakkauttamista henkilökohtaisten asiakaspalvelujen saatavuuden kannalta merkittävänä heikennyksenä.
– Huolimatta sähköisten palvelujen kehittämisestä maakuntahallitus pitää erittäin tärkeänä työvoimapalvelujen kattavaa palveluverkkoa, joka perustuu henkilökohtaiseen palveluun. Myös työnhakuun liittyvät yhteistyövelvoitteet eri viranomaisten välillä ja erityisesti kuntien kanssa edellyttävät paikallista läsnäoloa ja olosuhteiden tuntemusta, Anttila sanoo.
Erityistä huolta maakuntahallitus kantaa uudistuksen ajoittumisesta tilanteeseen, jossa työvoimapalvelujen kysyntä näyttää olevan merkittävässä kasvussa.
Etelä-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä yksi itsenäinen TE-toimisto. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen määräämät toimipaikat tulisivat uudistuksen jälkeen sijaitsemaan Alajärvellä, Kauhajoella ja Seinäjoella.
Nykyisistä toimipaikoista lakkautettaisiin Alavuden toimipaikka 1.8.2015 ja Kauhavan toimipaikka 1.12.2015 alkaen. Kauhavalla jatkaisi työskentelyä TE-toimiston yritysneuvoja.
Puolto kolmen hankkeen rahoitukselle – elintarviketeema kärjessä
Maakuntahallitus puolsi Ruokaverstas – Ruokaketjun uusi innovaatioympäristö -hankkeen osarahoitettavaksi EAKR-ohjelmasta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston toteuttaman hankkeen tavoitteena on käynnistää Etelä-Pohjanmaalle uusi Ruokaverstas-toimintatapa, jossa pk-yritysten kehittämishaasteita ratkotaan yritysten, tutkijoiden, opiskelijoiden ja normaalisti kehittämistyöstä ulkopuolella olevien loppukäyttäjien yhteistyönä.
Ruokaverstaiden toiminnan ja tulosten esittelyssä hyödynnetään sosiaalista mediaa, jonka avulla pyritään selvittämään tiedon ja tutkimustulosten siirtoon liittyviä mekanismeja. Sosiaalista mediaa hyödyntäen aiheesta kiinnostuneet henkilöt pääsevät osaksi laajempaa kehittäjäverkostoa.
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 154000 euroa, josta noin 108000 euroa on EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta.
Lisäksi maakuntahallitus puolsi Respa – kaupunkien erityisalueiden uusi yrityskehitysmalli -hankkeen rahoitusta. Into Seinäjoki Oy:n toteuttamassa hankkeessa on tavoitteena luoda uudentyyppinen, fyysiseen alueeseen ja sen toimintoihin perustuva kehitysalusta ja innovaatioympäristö yritysten tuotteiden ja palvelujen uudistamiselle sekä uusien yritysten perustamiselle.
Keskeisin hankkeessa kehitettävä työkalu on yritysarkkitehtuurikilpailu. Hankkeen kokonaisbudjetti on 165 800, josta 116 060 euroa on EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta.
Maakuntahallitus puolsi myös MORE (modernin teknologian uudet ratkaisut musiikkiyrittäjyyden kehittämisessä) -hankkeen osarahoitettavaksi EAKR-ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on edistää eteläpohjalaisen musiikkiyrittäjyyden kehittymistä ja kansainvälistymistä sekä parantaa Etelä-Pohjanmaan musiikin ja luovan alan toimijoiden yrittäjyys-, osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia.
Taideyliopiston toteuttaman hankkeen kokonaisbudjetti on noin 99000 euroa, josta noin 66000 euroa on EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta.
Jäsenmuutoksia maakuntavaltuuston kokoonpanossa
Maakuntavaltuuston jäsenen Kari Lakaniemen luottamustoimi maakuntavaltuustossa
on päättynyt. Vimpelin kunnanvaltuusto on päättänyt valita hänen tilalleen maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi jäseneksi Anne Niemen.
Myös maakuntavaltuuston varajäsenen Marita Kivelän luottamustoimi maakuntavaltuustossa on päättynyt.
Alajärven kaupunginvaltuusto on päättänyt valita hänen tilalleen maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi varajäseneksi Pertti Väänäsen.
