Kennelliitto julkaisi maaliskuun alussa kaikille avoimen koirien terveyskyselyn. Kyselyn tarkoituksena on kerätä tilastotietoa koirarotujen terveydestä jalostuksen avuksi.
Kertyvien tilastojen avulla voidaan tunnistaa tärkeimmät jalostuksella vastustettavat sairaudet ja seurata rotujen terveyden kehittymistä. Kyselyvastauksia on kertynyt tähän mennessä jo yli 13300.
Terveyskysely keskittyy pääasiassa perinnöllisiin sairauksiin ja ongelmiin. Hyvä nyrkkisääntö perinnöllisyyttä pohdittaessa on, että jos sairautta tai ominaisuutta esiintyy joissakin roduissa selvästi enemmän kuin muissa, sillä on hyvin todennäköisesti perinnöllinen tausta.
Terveyskyselyn tulosten perusteella koirarotujen välillä on eroja esimerkiksi iho-oireiden ja mahavaivojen yleisyydessä.
Iho-oireita ovat esimerkiksi toistuva tai jatkuva ihon tai tassujen kutina, hilseily, punoitus tai tulehdus. Iho-oireisiin kuuluvat myös toistuvat tai krooniset ulkokorvan tulehdukset, toistuvat paikalliset, märkivät ihotulehdukset (hot spot) sekä demodikoosi eli ”sikaripunkki”.
Mahavaivoiksi luokitellaan ruoansulatuskanavan ongelmat, esimerkiksi leikkaushoitoa vaatinut vierasesine mahassa tai suolessa, vatsalaukun kiertymä, jatkuva tai toistuva herkkämahaisuus, oksentelu tai ripulointi sekä herkkyys ruokavalion muutoksille.
Myös toistuvaa tai jatkuvaa antibioottilääkitystä, kortisonilääkitystä tai erityisruokavaliota vaativa ruoansulatuskanavan sairaus kuuluu tähän ryhmään.
Kaikkien rotujen vastauksissa iho-oireita esiintyy 13 prosentilla koirista (kaavio). Kun tarkastellaan Suomen kymmentä suosituinta rotua (taulukko), merkittäviä tai toistuvia iho-oireita on ollut vähiten jämtlanninpystykorvalla (1 %) ja eniten kultaisellanoutajalla (26 %), saksanpaimenkoiralla (25 %) ja labradorinnoutajalla (23 %).
Mahavaivat on mainittu kaikkien rotujen vastauksissa kymmenellä prosentilla koirista. Kymmenen suosituimman rodun joukossa mahavaivoja esiintyy vähiten harmaalla norjanhirvikoiralla (2 %), jämtlanninpystykorvalla (2 %) sekä suomenajokoiralla (3 %) ja eniten kultaisellanoutajalla (13 %), saksanpaimenkoiralla (11 %) ja shetlanninlammaskoiralla (11 %).
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan jäsenen, eläinlääkäri Nina Mennan mukaan perimän vaikutus allergioissa ja atopiassa on merkittävä. Siksi allergista tai atooppista koiraa ei tule käyttää jalostukseen.
Kennelliitto muistuttaa, että perinnöllisyydellä on tärkeä rooli myös muissa koirien terveysongelmissa. Suurin osa perinnöllisistä sairauksista periytyy monigeenisesti eli sairauden puhkeamiseen vaikuttaa useita, jopa kymmeniä geenejä.
Geenit asettavat ominaisuudelle eräänlaiset raamit, joiden sisällä ympäristötekijät muokkaavat ominaisuutta edelleen. Ympäristön vaikutus toimii laukaisevana tekijänä, mutta taustalla on aina perinnöllinen alttius.
Kennelliiton terveyskysely
Kennelliiton terveyskyselyllä kartoitetaan rotujen yleistä terveydentilaa. Kyselyn avulla saadaan tietoa myös sellaisista sairauksista, joille ei ole Kennelliiton virallisia tutkimuksia koskevia tutkimusohjeita tai -käytäntöjä.
Kennelliitto koostaa kyselyvastauksista rotukohtaisia yhteenvetoja jaettavaksi rotujärjestöille ja -yhdistyksille, lisäksi Kennelliitto julkaisee niitä roduista, joista vastausten otoskoko kertyy tarpeeksi suureksi. Koirakohtaisia vastauksia tai omistajien tietoja ei luovuteta eikä julkaista.
Koirien terveyskyselyn voi täyttää Kennelliiton nettisivuilla:
http://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/vastaa-terveyskyselyyn
