Suomen turkiseläinten kasvattajainliiton mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 973 turkistilaa, joista suurin osa, noin 97 prosenttia, sijaitsee Pohjanmaalla.
Pohjois-Suomen turkiseläinkasvattajien liiton puheenjohtajan Esa Rantakankaan mukaan alueen turkistarhat tarvitsevat uutta vakituista työvoimaa useita kymmeniä henkilöitä ja kausityövoimaa liki tuhat henkilöä vuosittain. Myös karjatalous ja maanviljely on alueella edelleen voimakasta ja tarvitsee jatkuvasti ammattitaitoista työvoimaa.
Järviseudun ammatti-instituutissa Alajärvellä on koulutettu jo kymmenen vuoden ajan työvoimaa turkistarhoille ja maatiloille. Jamilla valmistuneista turkispainotteisen maatalousalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia on työllistynyt alan töihin Suomessa.
Koulutusta on tarkoitus jatkaa ja vahvistaa Jamilla myös tulevaisuudessa tiiviissä yhteistyössä alueen turkistarhaajien kanssa.
Turkistarhaus on merkittävä elinkeino maaseudulla Pohjanmaalla. Pellervon taloustutkimuksen tekemän arvion mukaan turkistalouden suora työllistävä vaikutus maassamme on henkilötyövuosissa laskettuna noin 4300.
Arvio perustuu Tilastokeskuksen ja MTT:n eri aineistoihin sekä turkistilojen todellisiin tilinpäätöstietoihin vuosilta 2011 ja 2012. Alalla on kuitenkin paljon kausityövoimaa, joten todellisuudessa turkiselinkeinossa työskentelee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin on henkilötyövuosia.
Joissakin Pohjanmaan kunnissa turkistalous tuo parhaimmillaan jopa lähes 20 prosenttia kunnan verotuloista. Turkistarhojen työvoima on osittain ulkomaalaista, mikä on tyypillistä nykyään kaikessa alkutuotannossa. Ulkomaalaiset työntekijät tulevat usein paikkakunnalle perheineen, mikä vaikuttaa positiivisesti alueen väestökehitykseen ja kuntatalouteen.
Järviseudun ammatti-instituutissa luonnonvara-alan toimipisteessä Alajärven Kurejoella koulutetaan työvoimaa alueen turkistarhoille. Koulutus käynnistettiin vuonna 2005 alueen turkistarhaajien toivomuksesta ja koulutusta on toteutettu siitä saakka tiiviissä yhteistyössä alueen turkistarhojen kanssa. Koulutusta on tarkoitus jatkaa ja vahvistaa tulevaisuudessa.
Tähän saakka opiskelijat ovat tulleet suomenkieliseen koulutukseen pääosin Venäjän Karjalasta. Kolmivuotisen maatalousalan ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen lähes kaikki opiskelijat ovat työllistyneet alan töihin.
Koulutuksen aikana opiskelijoille on annettu vahva osaaminen turkistarhan kausittaisten töiden tekemiseen sekä maatalouden töihin. Näin opiskelijoilla on ollut mahdollisuus työllistyä turkistarhan työsesonkien ulkopuolella esimerkiksi maatalouslomittajiksi tai työntekijöiksi tiloille.
Koulutusta jatketaan tulevaisuudessa Jamilla saman sisältöisenä yhteistyössä alueen turkistarhaajien kanssa. Käyttöön otetaan uudet maatalousalan perustutkintoa koskevat opetussuunnitelmat, joihin sisällytetään turkistalouden opintoja.
Aikuisille suunnatut opinnot on mahdollista suorittaa monimuotoisesti turkistarhoilla ja maatiloilla työskennellen sekä oppilaitoksessa lähiopetusjaksoille osallistuen. Opinnot on mahdollista suorittaa myös oppisopimuksena näyttötutkinnon kautta. Alan töitä tehneen on mahdollista suorittaa jatko-opintoina tuotantoeläinten hyvinvoinnin ammattitutkinto, jossa turkistuotannon osioon sisältyy mm. valmiuksien antaminen työnjohtotehtäviin.
Tavoitteena on saada lisää nuoria ja aikuisia suuntaamaan opintojaan turkis- ja karjatalouteen. Koulutuksen työelämälähtöisyyden ja hyvien työllistymismahdollisuuksien uskotaan houkuttelevan suomalaisia alalle.
Monipuolisella osaamisella vahvistetaan opiskelijoiden työllistymistä myös jatkossa: opiskelijat tulevat edelleen saamaan vahvan osaamisen myös karjanhoitotöihin ja maataloustöihin.
Myös maatiloilla tarvitaan lisää työvoimaa tulevaisuudessa yrittäjien ja työntekijöiden nopean eläköitymistahdin vuoksi. Opetushallituksen raportin mukaan työvoimaa tarvitaan vaikka tilojen määrä laskee ja tilakoot kasvavat. Kasvavilla tiloilla korostuu työnjohto-osaaminen sekä tuotantoteknologian ja -talouden hallinta, jossa alan koulutus on keskeisessä roolissa.
Jami tekee yhteistyötä myös Aisaparin suunnitteilla olevan turkistalouden kehittämistä koskevan hankkeen kanssa. Tulevassa hankkeessa on tavoitteena lisätä ja vahvistaa maatilojen ja turkistarhojen verkostoitumista työvoiman turvaamiseksi alalle.
Syksyn aikana Järviseudun ammatti-instituutti tulee tiedottamaan koulutuksen jatkumisesta ja käynnistää ennakkoilmoittautumisen tammikuussa 2016 alkavaan koulutukseen. Lisätietoja koulutuksesta antavat Henna Latvala, koulutusalajohtaja vt. ja Satu Ahopelto, maatalousalan kouluttaja. Turkisalasta lisätietoa antaa turkisalan yrittäjä Esa Rantakangas.
