Tänä vuonna otetaan käyttöön uusi hirvieläinten kannanhoitojärjestelmä, jonka myötä hirvitalousalueen hoitoon osallistuville tulee osittain uusia tehtäviä ja aiempaa suurempi vastuu.
Uusi järjestelmä merkitsee myös, että metsästyksen vaikutuksista hirvikantaan on tiedettävä enemmän. Suomen riistakeskus on koonnut aineistoa muun muassa hirvieläinten biologiasta ja populaatiodynamiikasta helpottaakseen metsästäjien uusia tehtäviä.
Alueelliset riistaneuvostot saavat tästä vuodesta lähtien asettaa paikallisille hirvitalousalueille tavoitteet kuultuaan ensin alueen etujärjestöjä. Kunkin hirvitalousalueen metsästysseurat suunnittelevat sen jälkeen yhdessä, miten hirvikannan verotus tulisi hoitaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Metsästys tulee toteuttaa riistanhoitoyhdistysten ohjeiden mukaan.
Jokainen kaadettu ja kaatamatta jätetty hirvi vaikuttaa tulevaisuuden hirvikantaan. Lopullinen vastuu hirvikannasta on kuitenkin yksittäisen hirvenmetsästäjän käsissä, sillä metsästäjä päättää hirven kohtalosta liipaisinsormellaan.
Tästä syystä onkin tärkeää, että jokaisella hirvenmetsästäjällä on riittävät tiedot ja taidot. Kaikki metsästäjät ovat tutkintoon valmistautuessaan saaneet perustiedot metsästyksestä ja riistanhoidosta, ja hirvenmetsästäjät voivat nyt kartuttaa osaamistaan entistään.
Suomen riistakeskus julkaisee oppaita ensisijaisesti metsästyksenjohtajia varten, mutta oppaat soveltuvat myös kaikille hirvijahtiin osallistuville. Nämä Metsästyksenjohtajan perustaidot -oppaat ovat ladattavissa ilmaiseksi riistakeskuksen verkkosivuilta. Maa- ja metsätalousministeriö on kustantanut aineiston.
Aineistossa on tietoa organisaatiosta, hirvikannan hoidon eri vaiheista, hirvenmetsästyksen turvallisuuteen ja käskynjakoon liittyvistä tehtävistä sekä hirvikannan kehitystä säätelevistä mekanismeista.
Suomessa on 59 hirvitalousaluetta, joilla on omat tavoitteensa hirvikannan tiheyden ja rakenteen suhteen. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 77 000 hirven kantaa. Kannan sukupuolijakauman yleisenä tavoitteena on kasvattaa sonnien määrää vähintään 40 prosenttiin aikuisista hirvistä.
Ikäjakauman suuntaviivana pidetään, että metsästyksen jälkeen vasoja on noin 20−30 prosenttia koko hirvikannasta. Lehmien arvioidaan synnyttäneen tänä keväänä noin 46 000 vasaa, joten kannan koko ennen metsästyskauden alkua on noin 126 000 hirveä. Syksyn hirvijahtiin osallistuu noin satatuhatta suomalaista.
