Etelä-Pohjanmaan liitto ja sen hallitus ovat seuranneet aluehallintoon liittyviä keskusteluja uudistamisehdotuksista aktiivisesti.
Maakuntahallitus on ottanut kantaa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman linjauksiin sekä valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöystin vetämän selvitysryhmän tekemään ehdotukseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta, itsehallintoalueiden perustamisesta sekä aluehallintouudistuksen toteuttamisesta.
Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti seuraavat Etelä-Pohjanmaan liiton tekemät linjaukset etenemisestä kuntapohjaisen aluehallinnon uudistamisessa:
• Aluehallinnon uudistus on tärkeä toteuttaa hallitusohjelman linjaamalla tavalla ja aikataululla. Näin merkittävä uudistus saadaan toteutetuksi vain parlamentaarisella valmisteluprosessilla, jolle toimeksiannon muodostaa hallitus.
• Uusien sote-tuotantoalueiden ja niiden myötä syntyvien itsehallinnollisten alueiden valmistelun on lähdettävä liikkeelle nykyisten toiminnallisiin talousalueisiin perustuvien maakuntien pohjalta. Vain näin voidaan turvata aluehallinnon uudistuksen eteneminen suunnitellun aikataulun mukaisesti.
• Maakuntien liittojen nykyiset tehtävät on liitettävä uusiin itsehallinnollisiin alueisiin alusta alkaen. Lisäksi näille alueille on koottava pikaisesti myös valtion aluehallinnossa hoidettavat aluekehittämistä ja alueiden käytön ohjausta koskevat tehtävät.
• Alueellisten päättäjien valinta suorilla vaaleilla on toteutettava mahdollisimman pian. Tavoitteena on pidettävä kevään 2017 kunnallisvaaleja.
• Uusien itsehallintoalueiden rahoitus hoidetaan erillisen lain avulla.
• Suomen maantieteellisen laajuuden ja alueiden erilaisuuden (asukaspohja, etäisyydet, tarpeet) johdosta itsehallinnollisilla alueilla voi olla osittain erilaisia tehtäviä liittyen esimerkiksi metropolialueeseen tai erityisen vaativan sairaanhoidon ylläpitämiseen.
• Aluejakoon voidaan myöhemmin tehdä muutoksia, mikäli uusille itsehallintoalueille annettavat tehtävät sitä edellyttävät ja alueet ovat näiden muutosten takana.
• Etelä-Pohjanmaan liitto jatkaa ylimaakunnallisen yhteistyönsä syventämistä naapurimaakuntiensa kanssa sekä kansallisesti ja kansainvälisesti.
– Uusi kansanvaltainen itsehallinto on erittäin suuri hallinnollinen reformi. Kestävää rakennetta ei saada aikaan valtion ratkaisuin, vaan uudet alueet on rakennettava alhaalta ylöspäin kansalaisia ja kuntia kuulemalla, maakuntajohtaja Asko Peltola kiteyttää.
Maakuntahallituksen mukaan maantieteelliset ja toiminnalliset erot otetaan parhaiten huomioon kuulemalla kuntia ja alueita siitä, mihin aluekokonaisuuteen ne tahtovat kuulua. Tärkeämpää kuin alueiden määrä on se, että alueille annetaan niiden rooliin parhaiten kuuluvat tehtävät.
– Suomi on laaja maa, jossa tarvitaan joustavia ratkaisuja myös aluehallinnossa. Metropolialueen ja pienten maakuntien tehtävien ei tarvitse olla samat, Peltola toteaa.
Kauppa- ja liikennekaavan luonnos etenee lausuntokierrokselle
Etelä-Pohjanmaan kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja käsittelevän kaavan valmistelut ovat edenneet aikataulussa. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä laaja valmisteluaineisto hyväksyttiin maakuntahallituksessa, ja seuraavaksi se asetetaan nähtäville mielipiteen esittämistä varten.
– Kaavan osallisilta saadun palautteen lisäksi kaavaratkaisuun tulevat vaikuttamaan myös meneillään olevasta kaavan vaikutusten arvioinnista saatavat tulokset. Vaikutusten arvioinnissa erityishuomio kiinnitetään keskusta-alueiden kaupallisten palvelujen kehitykseen, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja sanoo.
Maakuntakaavaluonnos koostuu kaavakartasta, kumottavien merkintöjen kartasta sekä kaavaselostuksesta. Kaavaa palvelevia keskeisiä taustaselvityksiä on tehty kaiken kaikkiaan kymmenen. Keskustatoimintojen ja kaupan alalta on selvitetty mm. maakunnan kaupan palveluverkkoa sekä kaupan nykytilaa ja mitoitustarpeita tulevaisuudessa. Liikenteen osalta on selvitetty esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikkaa ja maankäyttöä sekä maakunnan venesatamia ja lentoasemia.
Ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista siihen tehdään vielä tarvittavat teknisluonteiset korjaukset ja täydennykset maakuntaliiton toimesta.
Maakuntahallitus on huolissaan liikuntapaikkojen korjausvelan kasvamisesta
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan liitolta lausuntoa liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksestä, joka koskee vuosien 2016–2019 rahoitussuunnitelmaa.
Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt esittää, että vuosia 2016–2019 koskevaan liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan otettaisiin mukaan seuraavat liikuntapaikkojen perustamishankkeet:
2016:
Monitoimihalli, Evijärvi
Koulukeskuksen liikuntatilat, Kauhava
Liikuntahalli, Jalasjärvi
2017:
Liikuntahalli, Ähtäri
Jäähallin peruskorjaus, Seinäjoki
Alangon koulukeskuksen liikuntahalli, Lapua
2018:
Kylpylän uimahallin peruskorjaus ja laajennus, Ähtäri
– Olemme maakuntahallituksessa huolestuneita siitä, että olemassa olevan liikuntapaikka-verkoston korjausvelka näyttää jatkavan edelleen kasvamistaan. Suomessa on yli 33 000 liikuntapaikkaa, jotka ovat pääosin kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila sanoo.
Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksiin on viime vuosina varattu noin 30 miljoonaa euroa. Kunnat käyttävät vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen ja olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjaukseen yli 100 miljoonaa euroa. Useat uima- ja jäähallit ja muut liikuntapaikat ovat tällä hetkellä peruskorjauksen tarpeessa.
VTT:n arvion mukaan suomalaisten liikuntapaikkojen yhteenlaskettu uushankinta-arvo on 13–14 miljardia euroa. Kun liikuntapaikkojen peruskorjaustarpeen arvioidaan vuositasolla olevan karkeasti noin 2,5 prosenttia, merkitsee tämä, että vuosittain noin 325–350 miljoonaa euroa tulisi käyttää liikuntapaikkojen peruskorjaukseen.
Alueellisen liikuntaneuvoston jäsenten nimittäminen työn alle
Liikuntalain muutoksen myötä maakuntahallitus käynnistää keskustelun Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvoston jäsenmäärästä, Etelä-Pohjanmaan jäsenten määrästä ja neuvoston puheenjohtajuudesta sekä antaa liiton toimistolle tehtäväksi valmistella Etelä-Pohjanmaan jäsenten valintaa ja käydä yhteisneuvotteluja alueen muiden maakuntien liittojen kanssa.
Uuden lain mukaisen liikuntaneuvoston toimikausi on neljä vuotta. Siinä on puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään 12 muuta jäsentä. Edustettuina tulee olla liikunnan eri toimialueet, liikunnan kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä alueelliset ja kielelliset näkökohdat.
