MAINOS
MAINOS

Alajärveltä lausunto kuntajakoselvitykseen

Alajärven kaupunginvaltuusto päätti maanantai-iltaisessa kokouksessaan antaa valtiovarainministeriölle lausunnon kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta.

Lausunnossa todetaan, että Järviseudun kuntien yhteistoiminnan historia on pitkä. Vuonna 2007 käynnistettiin koko Järvi-Pohjanmaata koskeva selvitys, jossa olivat mukana Alajärven lisäksi Soini, Vimpeli, Kyyjärvi ja Perho.

MAINOS

Selvityksen lopputuloksena Alajärven kaupunki, Soinin kunta ja Vimpelin kunta muodostivat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 alkaen. Lisäksi Lehtimäen kunta liittyi Alajärveen kuntaliitoksella 1.1.2009 alkaen.

Yhteistoiminta-alue kattaa kaikki kuntapalvelut. Alajärven kaupunki toteaa kokemukseensa perustuen yhteistoiminta-alueen hallinnon olevan sinänsä monimutkaisempi ja hallinnollisesti huomattavasti raskaampi kuin laajempipohjaisella kuntarakenteella toteutettu yhden kunnan hallinto.

Alajärvi onkin useissa yhteyksissä ilmaissut halukkuutensa vapaaehtoisille kuntajakoselvityksille.

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän vuonna 2012 hahmottama selvitysalue Alajärvi, Vimpeli ja Soini, joiden lisäksi Lappajärven kunta saisi päättää kyliensä suuntautumisesta joko Alajärveen tai Kauhavaan sekä Vetelin Vimpelin puoleiset kylät kuten Patana, kattaa koko tilastollisen asiointi- ja työssäkäyntialueen ja vastaa siten hyvin edellisin hallituksen hallitusohjelman kriteerejä.

Jo tuolloin Alajärvi katsoi, etteivät maakuntarajat saa muodostua alueella esteeksi mahdollista laajempaa toiminnallista kokonaisuutta muodostettaessa.

Lausunnossaan Alajärvi totesi, että asiointi- ja työssäkäyntikriteeriä aidosti käyttäen kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämän Vetelin Patanan kylänlisäksi Perhon ja Kyyjärven kunnat kokonaisuudessaan voisivat näin ollen halutessaan kuulua osaksi selvitysaluetta. Näistä kaikista tapahtuu maakuntarajat ylittävää voimakasta asiointia Alajärven suuntaan. Lisäksi Lapuan Kauhajärven kylästä tapahtuu voimakasta asiointia Alajärven suuntaan.

Alajärven kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2013, että Alajärven kaupunki ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että se selvittää Kyyjärven, Lappajärven, Lapuan, Perhon, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kuntien kanssa kuntien yhdistymistä. Kyseinen selvitys ei ole käynnistynyt vapaaehtoiselta pohjalta.

Lausuntopyynnön jakelun mukainen selvitysalue vastaa melko hyvin Alajärven ympäristöön muodostunutta asiointi- ja työssäkäyntialuetta, eikä Alajärven kaupungilla ole huomauttamista selvitysalueesta.

Kuten Alajärven kaupunki on aikaisemmissa lausunnoissaankin korostanut, muiden kuin erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien liittyminen selvitykseen tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta tekevät yhteistoiminta-alueella tiivistä kaikki kuntapalvelut kattavaa yhteistyötä. Alajärvi on Vimpelin kunnan selkeä toiminnallinen suunta, Vimpelin kuntalaisten työmatkaliikenteen sekä kauppa-asioinnin kohde. Etäisyys Alajärven ja Vimpelin kuntakeskusten välillä on ainoastaan 22 kilometriä, mikä on lyhempi kuin etäisyys eräistä Alajärven kylistä kaupungin keskustaan.

Kuten kunnallishallinnon rakennetyöryhmäkin vuonna 2012 antamassaan selvityksessä totesi, Alajärven kaupunki pystyi Lehtimäki liitoksen jälkeen kattamaan Lehtimäeltä periytyneet alijäämät (4,083 miljoonaa euroa) tehokkaasti ja taseessa ei ollut kertyneitä alijäämien vuoden 2011 tilinpäätöksessä.

Taseeseen ei kuitenkaan kyetty keräämään ylijäämiä ennen uutta edelleen jatkuvaa yhteiskuntaamme kohdannutta taantumaa.

Muun muassa edellisellä hallituskaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten ja erikoissairaanhoidon merkittävien kustannusnousujen johdosta vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätökset olivat raskaasti alijäämäisiä. Huolimatta vuoden 2014 niukasti ylijäämäisestä tuloksesta Alajärven kaupungin taseessa oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämää 3,9 miljoonaa euroa.

Alajärven kaupungin näkökulmasta Vimpelin kunnan kumulatiivinen alijäämä (3591348,20 euroa) ja lainamäärä (n. 13,5 miljoonaa euroa) vuoden 2014 tilinpäätöksessä ovat merkittäviä taloudellisia rasitteita.

Ottaen huomioon Alajärven kaupungin tulevien vuosien haasteet omien alijäämien kattamisessa olisi Vimpelin kunnan aiheuttama lyhyen ja keskipitkän aikavälin taloudellinen rasitus olisi Alajärven kaupungille kohtuuton ilman valtion merkittävää osallistumista alijäämien kattamiseen.

Kuntarakennelain mukainen perus- ja lisäosa ovat tässä tilanteessa täysin riittämättömiä kattamaan mahdollisesta liitoksesta Alajärvelle aiheutuvia taloudellisia rasitteita.

Mikäli valtiovarainministeriö määrää erityisen kuntajakoselvityksen Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan välille, tulee valtion osallistua mahdollisen liitoksen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin merkittävästi suuremmalla summalla kuin nykyinen yhdistymisavustus mahdollistaa.

Muussa tapauksessa mahdollisella liitoksella heikennettäisiin merkittävästi Alajärven kaupungin mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen kuntalaisille nykyisessä laajuudessa.

Mahdollinen kuntajakoselvittäjä tulee valita siten, että turvataan parhaalla mahdollisella tavalla selvityksen puolueettomuus ja uskottavuus kaikkien selvityksessä mukana olevien kuntien kannalta. Alajärven kaupungilla ei ole huomauttamista esitetystä kuntajakoselvittäjästä.

Yhdistyksille tilapäislainaa tapauskohtaisesti

Valtuusto merkitsi tiedokseen maksuosuuskauden 1.1.-30.4.2015 tilanteen. Selvitysten perusteella Alajärven osalta 30.4. perusturvalautakunnan toteutuma on 32,8, sivistyslautakunnan 32,8, teknisen lautakunnan 31,1, vapaa-aikalautakunnan 32,3, maaseutulautakunnan 25 ja rakennus- ja ympäristölautakunnan toteutuma 33,35 prosenttia.

Alajärven kaupungin 30.4. mennessä toteutuneet verotulot ovat 9866321 euroa, eli 33,8 prosenttia ja valtionosuudet 11360652 euroa, eli 33,5 prosenttia. Valtionosuudet arvioidaan toteutuvan budjetoidusti, mutta verotulojen arvioidaan alittuvan hieman.

Hyväksyttiin periaatepäätös siitä, että kaupunki myöntää tapauskohtaisen harkinnanperusteella alajärveläisille yhdistyksille tilapäistä, korotonta lainaa kaupungin toimintaa tukevissa kehittämis- ym. hankkeissa enintään hankkeen saaman rahoituspäätöksen mukaisen summan, kuitenkin enintään 30000 euroa.

Lisäksi hankkeiden tulee olla yleishyödyllisiä ja kuntalaisia riittävän laaja-alaisesti koskevia, eivätkä ne saa liittyä elinkeinotoimintaan. Lisäksi hankkeiden kustannusten täytyy hanketoimijan kokoon nähden olla sen suuruisia, että toimijan ei kohtuudella voida olettaa pystyvän niitä itse väliaikaisesti rahoittamaan.

Väliaikaisrahoituksesta kaupunginhallitus päättää tapauskohtaisesti ja lainan myöntämiseen liittyvistä käytännön yksityiskohdista päättää talousjohtaja.
Valtuusto hyväksyi Järvi-Pohjanmaan Vanhuspalvelusuunnitelman pienin tarkennuksin.

Tuula Jokiaho

Exit mobile version