Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus vetoaa jäsenkuntiinsa, että ne selvittäisivät nopeasti mahdollisuutensa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen omassa kunnassaan.
– Inhimillisen hädän edessä meidän on kannettava vastuuta yhteisesti, maakuntajohtaja Asko Peltola toteaa.
Vetoomus kunnille turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi hyväksyttiin äänestyksen jälkeen luvuin 8-4. Vetoomusta vastaan äänestivät Anneli Manninen (PS), Pertti Mäki-Hakola (kok.), Anna-Maija Renko (kok.) ja Vesa-Matti Saarakkala (PS).
Perusteena vastustajilla oli, että tällaista vetoomusta ei tarvita, vaan on jokaisen kunnan oma asia päättää mahdollisesta pakolaisten vastaanottamisesta. Saarakkala ja Manninen jättivät asiasta eriävän mielipiteen.
Etelä-Pohjanmaalla turvapaikanhakijoiden vastaanottomahdollisuuksista on jo keskusteltu monissa kunnissa. Lisäksi useat järjestöt ja muut organisaatiot ovat toteuttamassa keräyksiä tai kampanjoita turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.
Suomen Punainen Risti on valmis osallistumaan käytännön tasolla alkuvaiheen vastaanottoon, järjestämään ystäväkurssin, vapaaehtoistoimintaa ja luomaan alueen toimijoiden välille verkostoja, jotta uusien kuntalaisten kotoutuminen sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestö lupaa myös omasta puolestaan osallistua työhön avoimen ilmapiirin luomiseksi.
Valtio korvaa kunnalle pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvia kustannuksia kotoutumislain puitteissa kolmen vuoden ajan. Lisäksi erityiskustannuksia (esim. tulkkipalvelut) voidaan korvata pidemmältä ajalta. Koulutoimelle korvataan pakolaisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kulut täysimääräisesti.
Kolmivuotisen kotouttamiskauden tavoitteena on antaa pakolaistaustaisille henkilöille itsenäiseen elämään tarvittava kielitaito ja valmiudet ammatin opiskeluun tai työelämään. Etelä-Pohjanmaalla on tarpeellista vahvistaa kotouttamisosaamista, jotta turvapaikan saaneet tulijat saadaan sujuvasti osaksi yhteiskuntaamme.
Maakuntahallitus näkee tärkeäksi, että eteläpohjalaiset muiden suomalaisten tavoin ovat valmiita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita humanitaarisuuden ja ihmisarvoisen elämän nimissä. Erilaisen taustan omaavat ihmiset tuovat maakuntaamme sen kaipaamaa kansainvälisyyttä, moninaisuutta ja uutta osaamispääomaa.
Liiton talousarvio hyväksyttiin alustavasti
Maakuntahallitus hyväksyi alustavasti Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvioehdotuksen ja toiminta-suunnitelman vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelman vuosille 2017–2018.
– Liitto jatkaa tiukkaa taloudenpitoa, jotta kunnille ei tulisi lisärasitteita. Kunnilta perittävät jäsen-maksut ovat jo kolmatta vuotta samalla tasolla, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila muistuttaa.
Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2016 talousarvion toimintamenot ovat 2,92 miljoonaa ja toimintatulot ovat 2,87 . Talousarvioehdotus on kokonaisuudessaan vuosikatteeltaan reilut 520000 euroa alijäämäinen. Alijäämä ehdotetaan katettavaksi aikaisempien tilikausien ylijäämistä.
Jäsenkuntien maksuosuuksia ei koroteta, vaan ne pysyvät vuoden 2015 tasossa ollen yhteensä noin 2,8 miljoonaa.
Henkilöstömenot nousevat KVTES:n mukaisten sopimuskorotusten mukaisesti. Palvelujen ostoissa pysytään vuoden 2015 tasolla, kuten muidenkin menolajien osalta.
Seuraavaksi talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelma vuosille 2017–2018 lähetetään jäsenkunnille kommentointia varten.
Puolto maakuntien yhteiselle kehittämishankkeelle
Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uutta luovat maakunnat -hankkeen osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta. Hankkeelle myönnettiin EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 46 133 euroa, kuitenkin enintään 13,3 prosenttis hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 16,7 prosenttia hankkeelle kohdistettavasta EAKR- ja valtion rahoituksesta.
Uutta luovat maakunnat -hanketta on valmisteltu viiden maakunnan liiton yhteisistä kehittämistarpeista käytyjen keskustelujen pohjalta. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Suomen liitto, Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto ja Satakunnan liitto.
Hankkeen tavoitteena on muun muassa vahvistaa osaamiskeskittymien toimintaa, hanketoimintaa ja näiden sekä muiden maakunnallisten aluekehittäjien ja innovaatioalan toimijoiden välistä yhteistyötä yli maakuntarajojen, tukea hankkeiden suunnittelua ja verkostoitumista, terävöittää alueiden älykästä erikoistumista sekä parantaa hanketoimijoiden ja rahoittajaviranomaisten vuoropuhelua.
Hankkeessa ei tehdä toimialakohtaista kehittämistä, vaan keskitytään toimialat ylittävien verkostojen ja uutta luovien toimintatapojen tukemiseen.
Maakuntahallitus myönsi lisäksi Uutta luovat maakunnat -hankkeelle Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2015 talousarviomäärärahaa 6221 euroa sekä esittää varattavaksi vuoden 2016 talousarvioon 4616 euroa ja vuoden 2017 talousarvioon 3011 euroa.
Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle ei avustusta
Maakuntahallitus päätti olla myöntämättä avustusta Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle.
Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö on hakenut Etelä-Pohjanmaan liitolta avustusta vuosittaisen avustuksen maksamiseksi tulevina vuosina samalta pohjalta kuin vuosina 2011–2015.
Etelä-Pohjanmaan liitto on maksanut korkeakoulusäätiölle vuosina 2011–2015 avustusta 200 000 euroa vuosittain. Avustus on kerätty puoliksi ylimääräisenä kuntarahana jäsenkunnilta sekä puoliksi irrotettu Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston pääomista.
Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion toimintaan liittyen maakuntahallitus päätti kesäkuussa, että liiton vuoden 2016 talousarvioon sisällytetään Epanet-koordinaatiorahoituksen kerääminen
liiton jäsenkunnilta muusta talousarviosta selkeästi erotettuna määrärahana. Lisäksi on tarkoitus selvittää yhteistyön tiivistämistä myös muilta osin.
– Päätös Epanetin rahoituksen keräämisestä erikseen sekä kuntien taloudellisesti heikko tilanne eivät tällä hetkellä mahdollista Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön avustamista liiton hankkiman rahoituksen kautta, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.
Liiton vastineet I vaihemaakuntakaavasta jätettyihin valituksiin hyväksyttiin
Maakuntahallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton vastineet I vaihemaakuntakaavasta ympäristöministeriölle jätettyihin valituksiin.
Vesa-Matti Saarakkala (PS) esitti Anneli Mannisen (PS) kannattamana, että vastineita ei anneta, koska valitukset voidaan käsitellä ilman vastineiden jättämistä. Muut maakuntahallituksen jäsenet hyväksyivät laaditut vastineet.
Kaava ohjaa tuulivoiman tuotantoa. Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.5.2015, ja päätti lähettää sen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.
Ministeriölle jätettiin valitusaikana yhteensä viisi valitusta. Valituksissa kaavaa vaaditaan hylättäväksi kokonaisuudessaan ja palautettavaksi uudelleen valmisteluun, tai yksittäisiä tuulivoimaloiden alueita vaaditaan poistettavaksi tai rajattavaksi uudelleen.
– Ympäristöministeriölle lähetetyssä vastineessa liitto toteaa, että kaava on valmisteltu maan-käyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Liiton näkemyksen mukaan valitusten ei tulisi aiheuttaa kaavaan muutoksia, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja sanoo.
