– Opimme jo lapsena, että kun äiti sanoo ”sinun parastasihan minä vain tarkoitan”, ettei sanat oikeasti ole totta. Kun myöhemmin opettaja sanoo saman niin tiedät, että turha kertoa omaa mielipidettäsi – sinun kohtalosi on jo ratkaistu.
Näin kuulijoitaan ravisteli sanattoman viestinnän ja kehon kielen saloihin Alajärvellä teatteriohjaaja ja ilmaisukouluttaja Marja-Leena Haapanen perehdyttäen kuulijansa siihen, mitä kaikkea kerromme toisillemme sanomatta sanaakaan – ja mitä kaikkea voimme muista lukea ilman, että sanotaan sanaakaan.
– Usein sanottu sana ei tarkoita mitään, vaikka suomalaisessa kulttuurissa luotetaankin nimenomaan sanoihin. Sanaton viestintä on meille asia, joka on siellä jossain hämärän rajamailla.
– Aikuisten maailmassa kehon kielestä tehdään usein myös vallankäytön väline. Yhdellä sopivalla hymyllä, vaikka samaan aikaan lausutut sanat olisivat positiivisia, voidaan toisen ihmisen olo tehdä todella tukalaksi.
Haapanen otti esimerkin käytännön työelämästä, jossa vinot katseet ja hymyt voivat aiheuttaa niiden kohteelle syyn hakeutua lääkärin puheille. Lääkäri toteaa tilanteen kuullessaan vakavan työuupumuksen ja näin koko tilanne laitetaan yhden henkilön korvien välistä johtuvaksi.
Haapasen mukaan ihminen ilmaisee itseään sanoitta jo pikkuvauvana säilyäkseen hengissä. Ilmaisukieli onkin meille kaikille perustaito. Lähetämme jatkuvasti muille sanatonta viestiä, mutta emme aina itsekään tiedä, millaista. – Muiden mielestä ilmeemme voivat olla tosi kummallisia, vaikkemme itse sitä tiedä.
– Se mitä kehossamme kannamme, tarttuu ja välittyy myös muihin. Siirrämme tietoa suoraan lihoista lihoihin, Haapanen sanoi ja kertoi tämän olevan syy sille, miksi joskus ulkomaan matkalla tuntuu sille kuin itsekin alkaisimme jopa kävellä eri tavalla kuin tavallisesti, samoin kuin tuon alueen kulttuurissa on tapana.
– Eri maissa on erilainen liikekieli ja se tarttuu meihin.
Haapanen kertoi, että meillä Suomessa kehon kielen kulttuuri on hyvin nuori, koska olemme vasta vähän aikaa asuneet lähellä toisiamme. Taitomme eivät ole vielä hioutuneet ja kehittyneet. Tämän lisäksi ilmaisukasvatus perustuu meillä sanoihin.
– Aikuisen kuuluu olla tasainen ja vakaa. Jos tästä muotista poikkeaa virallisissa tilaisuuksissa, on outo ja tyhmä. Virallisissa tilaisuuksissa meillä ei voi olla vaihtuvia eleitä ja ilmeitä. On ihanne sanoa asiansa eleettömästi kirjakielellä.
– Meidät kaikki on kasvatettu ja sivistetty tähän ajatteluun, vaikka meillä onkin rikas ilmaisuhistoria perintönä esi-isiltämme. Se kuuluu kulttuurissamme kuitenkin vain vapaa-aikaan, siihen kun lähdetään Ruotsin laivalle!
Haapanen muistutti kuulijoitaan siitä, että vaikka meillä on taipumus elää mennessä ja tulevassa, niin elämä koostuu hetkistä, mitään muuta ei ole. – Valitse hetkistä ne osat joista rakentuu se, mitä tavoittelet. Ensin sinun on kuitenkin mietittävä millaisen elämän haluat elää? Kun tiedät tämän, saat perusteet tehdä valintoja ja ratkaisuja. Ilmaisutaito on hetkessä elämisen taitoa.
Ilmaisutaidon perusta on oman itsensä aistiminen. – Sinun pitää siis olla tolkuissasi, havaita mitä itsessäsi tapahtuu. Kun kykenet ymmärtämään, on myös viisasta kuunnella. Yleensä kuitenkin olemme huolimattomia oman itsemme aistimisessa.
Luennot järjesti Järviseudun ammatti-instituutti ja ne olivat avoimia kaikille. Luennot oli suunnattu etenkin palvelu- opetus- ja hoitoalalla työskenteleville.
Tuula Jokiaho
