Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi yhteensä 122 karhua. Näistä 50 karhua kaadettiin poronhoitoalueen kiintiömetsästysalueella. Ennen metsästyskauden alkua Suomen karhukannaksi arvioitiin 1 155–1 290 yli vuoden ikäistä yksilöä.
Päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi 122 karhua. Saalismäärä kasvoi viidellä karhulla edellisvuoteen verrattuna. Karhu on arvostettu riistaeläin, jota voidaan Suomessa metsästää sekä kannanhoidollisilla poikkeusluvilla että poronhoitoalueen alueellisen kiintiön nojalla.
Kannanhoidolliset poikkeusluvat on jaettu kolmen eri hoitoalueen kesken siten, että vakiintuneen kannan hoitoalueella karhukanta pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla, levittäytymisvyöhykkeellä kannan kasvuvauhtia rajoitetaan ja kehittyvän kannan hoitoalueella kannanhoidollisesta pienestä kiintiöstä huolimatta kannan määrän annetaan lisääntyä.
Itäiseen Suomeen sijoittuvalla vakiintuneen karhukannan hoitoalueella karhuja kaadettiin tänä vuonna 51 yksilöä. Hoitoalueen riistakeskusalueista Pohjois-Karjalassa kaadettiin 29 karhua, Kaakkois-Suomessa viisi, Etelä-Savossa kolme ja Kainuun eteläosassa 14 karhua. Tänä vuonna poikkeuslupia oli kohdennettu aiempaa enemmän Kainuun metsäpeura-alueelle Kuhmoon.
Karhukannan levittäytymisvyöhykkeellä, joka kattaa Keski-Suomen sekä alueita Etelä-Savosta, Kaakkois-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta, kaadettiin 12 karhua.
Kehittyvän karhukannan alueella läntisessä Suomessa kaadettiin yhdeksän karhua. Kuluneella metsästyskaudella poikkeuslupia oli mahdollista myöntää koko kehittyvän kannan alueelle, ja suuremman alueen myötä myös poikkeuslupamäärä kasvoi. Metsästyksellä pyritään vähentämään erityisesti karhukannan mehiläistarhaukselle aiheuttamia vahinkoja alueella.
Poronhoitoalueen alueellinen kiintiö oli yhteensä 52 karhua, joista 15 läntisellä poronhoitoalueella ja 37 itäisellä poronhoitoalueella. Läntisen alueen kiintiöstä jäi lopulta kaatamatta kolme karhua.
Sen sijaan itäisellä poronhoitoalueella kiintiö täyttyi jo syyskuun lopussa. Kiintiö ylittyi lopulta yhdellä karhulla, joka kuitenkin luetaan kiintiöön kuuluvaksi, koska jahdin loppuvaiheessa kaadettiin tunnin aikana neljä karhua.
Karhunmetsästys on osa karhukannan hoitosuunnitelmaa, ja sen tarkoituksena on vähentää karhujen aiheuttamia vahinkoja erityisesti poronhoitoalueella. Vuonna 2014 karhun aiheuttamia porovahinkoja korvattiin noin miljoonalla eurolla. Suomen karhukanta on tiheä ja täyttää suotuisan suojelutason kriteerit.
Karhukanta on kehittynyt hoitosuunnitelman mukaisesti, ja nykyään karhuja esiintyy tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa. Kannanhoidollinen metsästys on mahdollista koko Suomen alueella silloin, kun edellytykset poikkeusluvan myöntämiselle täyttyvät. Karhukannan hoitosuunnitelma on tarkoitus päivittää vuoden 2016 aikana.
