Tapaturmapäivää vietetään tänään perjantaina 13.11.
Aivovammaliitto ry, Akson ry, Invalidiliitto ry, TATU ry, Vakuutuskuntoutus VKK ry, Helsingin poliisilaitos ja LähiTapiola haluavat erityisesti tapaturmapäivänä muistuttaa, että jokaisella tielläliikkujalla on oma roolinsa liikenteessä riippumatta siitä, millä välineellä tiellä liikkuu.
Matka loppui rysäykseen
Oli luminen tammikuun aamu vuonna 2007. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi opiskeleva 27-vuotias Terje Vainio oli menossa töihin. Hän lähti ohittamaan kuorma-autoa olettaen, että leveäkaistaisella tiellä oli yllin kyllin tilaa.
Vastakkaisesta suunnasta tulossa olleen pakettiauton kuljettaja oli todennäköisesti tuumaillut samaa ja lähtenyt myös ohittamaan. Kello oli muutaman minuutin yli kuusi aamulla. Tuohon aikaan auton kello oli rysäyksessä pysähtynyt.
– Yhteentörmäys oli väistämätön, kumpikaan ei voinut tehdä mitään, Terje Vainio kertoo.
Terjen seuraavat muistikuvat ovat sairaalasta runsaan viikon kuluttua rysäyksestä. Kolari aiheutti hänelle tapaturmaisen aivovamman sekä laajoja murtumia kasvojen alueelle, nilkkaan ja hampaisiin. Lisäksi keuhkoihin tuli mittavia ruhjevammoja ja sinne tänne koko joukko pienempiä nirhaumia.
– Kun olin aivovamman vuoksi kuntoutuksessa tajusin, että myös haju- ja makuaistini olivat kärsineet. Kaikki maistui joko suolaiselta tai makealta – mitään vivahteita ei ollut.
Aivovamman jälkitilan vuoksi Terje ei koskaan valmistunut, eikä aloittanut työuraansa yhdistelmäajoneuvojen ratissa. Sen sijaan hän joutui sairauseläkkeelle ennen kuin ensimmäistäkään työpäivää oli tehtynä. Kolarin jälkeen alkanut neuropsykologinen kuntoutus jatkuu yhä tänäkin päivänä.
Urheilijalupauksesta eläkeläiseksi
Vuonna 1995 Jyrki Itäsalmi oli 18-vuotias lupaava urheilija. Hän oli juuri saanut plakkariinsa voiton piirinmestaruusviestistä sekä pari kultamitalia 800 metrin juoksuista. Seuraavaksi vuorossa olisivat olleet SM-kisat. Tilastojen valossa sieltä olisi pitänyt tarttua mukaan vähintään hopeamitali.
Toisin kuitenkin kävi. Mitalien sijaan tulikin auto-onnettomuus. Juuri kortin saanut nuorukainen oli iltayöstä palaamassa seurakunnan leiriltä. Uunituoreen kuskin ajotaidot eivät olleetkaan sorapäällysteisellä tiellä ihan niin hyvät kuin hän oli kuvitellut.
– Jälkikäteen minulle on kerrottu, että sairaalassa ei uskottu minun jäävän henkiin. Kun henkiin jääminen alkoi näyttää varmalta, ennustettiin minun elävän loppuelämäni neliraajahalvautuneena.
Toisin kuitenkin kävi. Aluksi hän pystyi liikkumaan pyörätuolilla. Seuraava askel oli käveleminen talutettuna. Kävelemistä harjoitellessa vasen jalka laahautui perässä. Kun hänet kotiutettiin sairaalasta, kehotti neurokirurgi häntä olemaan rasittamatta itseään ja tasapainoaan. Silloin Jyrki alkoi kävellä ahkerasti.
Vasenta puolta käskyttävään motoriseen keskukseen oli kuitenkin tullut arpikudosta, jonka vuoksi vasen puoli kehosta väsyi nopeammin. Jyrki kuvailee, että hänen jalkansa lässähtää. Auto-onnettomuuden mukanaan tuoma tapaturmainen aivovamma ja sen aiheuttamat oireet tekivät nuoresta miehestä eläkeläisen. Lupaava urheilu-ura katkesi ennen kuin se oli ehtinyt kunnolla alkaakaan.
– Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että saan tänä päivänä liikkua ja urheilla omaksi ilokseni. Liikuntakyvyn totaalinen menettäminen oli lähellä ja kapinoin kohtaloani vastaan. Väsyvyys on merkittävä haaste jokapäiväisessä elämässäni. Pyrin pitämään väsymistä loitolla liikunnan avulla. Elän nyt niistä lähtökohdista, jotka minulle onnettomuuden jälkeen käyttööni jäivät.
Kiire – minne?
Tämän vuoden elokuuhun mennessä on Suomessa tieliikenteessä kuollut 170 ja loukkaantunut 4120 ihmistä. Kuluneen kolmen vuoden aikana Suomessa vuosittain kuolee keskimäärin 22 ja loukkaantuu 470 jalankulkijaa vuodessa. Uhreista lähes puolet menehtyy suojatieonnettomuuksissa.
Aivovammaliitto ry, Akson ry, Invalidiliitto ry, TATU ry, Vakuutuskuntoutus VKK ry, Helsingin poliisilaitos ja LähiTapiola haluavat erityisesti tapaturmapäivänä muistuttaa, että jokaisella tielläliikkujalla on oma roolinsa liikenteessä riippumatta siitä, millä välineellä tiellä liikkuu.
Jokainen on omilla teoillaan vastuussa liikenneturvallisuudesta. Jokaisen pitää muistaa olla liikenteessä huolellinen – kiinnittää turvavyö, höllätä kaasujalkaa, pukea pyöräillessä ja mopoillessa kypärä päähänsä, käyttää heijastinta ja muistaa tietä ylittäessään katsoa huolellisesti molempiin suuntiin.
Jos käyttäydymme liikenteessä välinpitämättömästi, voi kuka tahansa meistä päätyä yhdeksi tulevan vuoden tilastomerkinnöistä.
