Maakuntahallitus hyväksyi liiton ensi vuoden talousarvion sekä vuosien 2017–2018 taloussuunnitelman ja ehdottaa, että maakuntavaltuusto tekee samoin joulukuun kokouksessaan.
Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2016 talousarvion toimintamenot ovat 2927073 euroa ja toiminta-tulot ovat 2871520 euroa. Talousarvioehdotus on kokonaisuudessaan vuosikatteeltaan 52053 euroa alijäämäinen. Alijäämä ehdotetaan katettavaksi aikaisempien tilikausien ylijäämistä. Jäsenkuntien maksuosuuksia ei koroteta, vaan ne pysyvät vuoden 2015 tasossa ollen yhteensä 2800135 euroa.
– Hallitus pitää erittäin hyvänä asiana sitä, että kuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan. Kuinka kauan tätä tilannetta voidaan jatkaa, jää nähtäväksi, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila toteaa.
Henkilöstömenot nousevat KVTES:n mukaisten sopimuskorotusten mukaisesti. Palvelujen ostoissa pysytään vuoden 2015 tasolla, kuten muidenkin menolajien osalta. Suunnittelukauden 2016–2018 talous rakentuu jäsenkuntien maksuosuuksien osalta 0-kasvulle.
Jäsenkunnat ovat antaneet lausunnot Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnan kehittämiseksi vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja toimintasuunnitelman pohjalta. Saapuneiden lausuntojen mukaan kunnat ovat tyytyväisiä siihen, että Etelä-Pohjanmaan liitto ei ole esittänyt korotusta kuntien jäsenmaksu-osuuksiin.
Jäsenkunnat pitävät hyvänä, että kuntien oma taloudellinen tilanne on näin riittävällä tavalla huomioitu liiton talousarvion laadinnassa. Jäsenkuntien vahva näkemys on, että myöskään suunnittelukaudella 2017–2018 kuntien jäsenmaksuja ei tulisi korottaa.
Jäsenkuntien lausunnoissa maakunnan eri osien omiin vahvuuksiin perustuva, tasapuolinen kehittäminen nähdään tärkeänä maakunnan elinvoiman kannalta kuten myös palvelujen turvaaminen koko maakunnan alueella.
Liiton vastineet tuulivoimakaavasta jätettyihin lausuntoihin hyväksyttiin
Maakuntahallitus on päättänyt hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton vastineet I vaihemaakuntakaavasta eli ns. tuulivoimakaavasta ympäristöministeriölle jätettyihin lausuntoihin.
Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoiman tuotantoa ohjaavan I vaihemaakunta-kaavan kokouksessaan 11.5.2015 ja päätti lähettää sen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.
Ympäristöministeriö on MRL 31 §:n mukaan pyytänyt maakuntakaavasta lausunnot niiltä muilta ministeriöiltä, joita asia koskee. Lausunnon ovat antaneet liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö sekä sisäministeriö. Lisäksi lausunnon on antanut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
– Lausunnot ovat sisällöltään pääsääntöisesti myönteisiä. Ministeriöt nostivat esiin joitakin vähäisiä puutteita, joita liitto on vastineissaan kommentoinut, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja kertoo.
Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus esittää lausunnossaan Rajamäenkylän tuulivoimaloiden alueen keskellä olevan suojavyöhykkeen palauttamista kahteen kilometriin.
Vastineessaan Etelä-Pohjanmaan liitto perustelee suojavyöhykkeen säilyttämistä yhdessä kilometrissä hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksilla.
Kaikkiaan lausunnoissa esiin nostetut asiakohdat ovat liiton arvion mukaan pääosin sen luonteisia, että ne voidaan ottaa huomioon maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaisesti osana alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua.
Liikuntaneuvoston jäseneksi kaksi ehdokasta
Maakuntahallitus nimesi kaksi ehdokasta Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvoston jäseniksi toimikaudeksi 2016–2019. Ehdokkaat ovat Paula Kallionpää Kauhajoelta ja Markku Haapasalmi Seinäjoelta.
Liiton toimisto on pyytänyt jäsenkunniltaan, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:ltä sekä Kuortaneen Urheiluopistosäätiöltä ehdotuksia neuvostoon nimettävistä jäsenistä.
Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvoston kokoonpano kokonaisuudessaan hyväksytään alueen maakuntien liittojen yhtäpitävin päätöksin joulukuun kokouksissa. Jäsenten valinnassa otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo sekä alueelliset ja kielelliset näkökohdat.
Liikuntaneuvoston jäsenille ei ole määrätty toimikausirajoitusta. Liikuntaneuvostoon ei valita varajäseniä.
Luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkosto
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan liitolta lausuntoa Luonnonvarakeskuksen (Luke) suunnitelmasta, joka koskee laitoksen toimipaikkaverkoston uudistamista ja strategista asemointia. Suunnitelman mukaan Luke luopuu 11 toimipaikastaan vuoteen 2018 mennessä.
– Seinäjoen nimeäminen yhdeksi Luken seitsemästä strategisesta toimipaikasta on koko maakunnalle upea asia. Luken toiminta maakunnassamme tulee vahvistumaan entisestään. Toiminnan keskittäminen Seinäjoen yliopistokeskukseen luo nykyistä laajemmat mahdollisuudet yhteistyölle ja vuorovaikutukselle niin korkeakoulujen kuin yritysten kanssa, maakuntajohtaja Asko Peltola uskoo.
Maakuntahallitus on päättänyt antaa alla esitetyn lausunnon Luonnonvarakeskuksen
kehittämissuunnitelmasta.
Luonnonvarakeskus (Luke) joutuu sopeuttamaan toimintaansa merkittävästi laitokseen kohdistu-vien määrärahojen leikkausten takia. Kansallisesti ja alueellisesti tämä on valitettavaa, koska bio- ja kiertotalouteen kytkeytyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta nähdään yhtenä Suomen uuden nousun mahdollisuutena. Nämä teemat korostuvat myös pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa.
Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus tähdentää Luken alueellisen toiminnan merkittävyyttä. Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on järkevintä viedä eteen-päin siellä, missä nämä luonnonvarat ja niitä hyödyntävät yritykset sijaitsevat eli laajalti eri puolilla Suomea.
Määrärahojen merkittävän supistumisen myötä Luken on kuitenkin välttämätöntä uudistaa myös toimipaikkarakennettaan. Tässä ristiriitaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, joskin samalla valitettavaa, että Luke joutuu luopumaan osasta toimipaikoistaan.
Maakuntahallitus pitää perusteltuna Luken ehdotusta siitä, että Seinäjoki on yksi Luken strategi-sen tutkimuksen toimipaikoista.
Toiminnan keskittäminen yliopistokeskukseen luo nykyistä laajemmat mahdollisuudet yhteistyölle ja vuorovaikutukselle niin korkeakoulujen kuin yritysten kanssa. Framissa sijaitsevat tutkijayhteisöt, palvelutoiminnot ja monipuoliset verkostot auttavat Lukea saavuttamaan tavoitteensa aikaisempaa aktiivisemmasta roolista alueiden TKI-keskittymissä, mikä Seinäjoella tarkoittaa profiloitumista erityisesti agrobiotaloudessa.
Frami pystyy myös tarjoamaan työtiloja nykyistä suuremmallekin määrälle Luken henkilöstöä.
Ylistaron toimintoja koskevien muutosehdotusten osalta maakuntahallitus muistuttaa Etelä-Pohjanmaan peltokasvitutkimuksen tärkeydestä koko Suomen näkökulmasta.
Nykyinen maatila tarjoaa merkittävän tutkimusalustan laajemmallekin agrobiotalouden toimijajoukolle kuin vain Luken tutkijoille, ja tätä mahdollisuutta pitää jatkossa hyödyntää aiempaa tehokkaammin.
Seinäjoen ja Ylistaron toiminnot muodostavat tiiviin, toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Mikäli Ylistaron tutkimusmaatilasta joudutaan luopumaan, on oleellista kartoittaa alueen muut edellytykset koe- ja tutkimustoimintaan.
Erityisesti on pidettävä mielessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ilmajoen yksikön tarjoamat mahdollisuudet paitsi kasvinviljelyn myös kotieläintalouden ja maatalousteknologian tutkimus- ja koetoimintaan. Lisäksi on varmistettava, että yhteistyö Ylistarossa Perunantutkimuslaitoksen kanssa voi kehittyä tulevaisuudessakin uusilla innovaatioilla.
Maakuntahallitus muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaan strategisena kärkenä on agrobiotalous. Maakunnassa on merkittävän paljon alkutuotantoa ja elintarvikkeiden jalostusta sekä siihen liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä.
Yliopistokeskus (UCS) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu antavat monipuolisia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Ruokajärjestelmien kehittämiseen ja elintarvikejalostukseen on tarjolla erilaisia demonstrointi- ja pilotointialustoja.
Jatkuvasti vahvistuva agrobiotalouden innovaatioyhteisö hakee aktiivisesti kumppanuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tältä pohjalta Etelä-Pohjanmaa pystyy antamaan erinomaisen innostavan kasvualustan Luken alueelliselle yhteistyölle.
Rahoitusta kahdelle kehittämishankkeelle
Maakuntahallitus on päättänyt hyväksyä kaksi kehittämishanketta osarahoitettavaksi työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamasta maakunnan kehittämisrahasta.
Kuntien elinkeinotoimen tulevaisuuden näkymät -hankkeelle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa 80 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 36910 euroa. Hallitus myönsi hankkeelle myös liiton vuoden 2015 talousarviomäärärahaa 9230 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 46000 euroa.
Eteläpohjalaisten kuntien ja muiden toimijoiden tarjoamia elinkeinopalveluja selvitettiin tänä vuonna valmistuneessa Vaasan yliopiston tutkimuksessa. Selvitys tehtiin yritysten eli palvelun käyttäjien näkökulmasta, ja se kartoitti elinkeinopalveluihin liittyviä toiveita ja toteumaa.
Selvitys toteaa, että läheskään kaikilla yrittäjillä ei ole riittävästi selvillä, mitä palveluja kunnan elinkeinotoimen kautta on mahdollista saada.
Selvittämättä on kuntien itsensä ja muiden läheisten toimijoiden näkemykset elinkeinotoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tässä hankkeessa näkemykset selvitetään mm. syvällisellä haastattelututkimuksella, jossa haastatellaan kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnanjohtajat ja elinkeino-vastaavat. Hankkeessa selvitetään myös palvelusetelien käyttöä eteläpohjalaisissa kunnissa.
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa näkemyksiä kuntien elinkeinotoimen tulevaisuudesta sekä toimenpide-ehdotuksia kunnallisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen.
Kotokortteli (Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen strategia Seinäjoen keskusta-alueelle) -hankkeelle myönnettiin kehittämisrahaa 28234 euroa, kuitenkin enintään 70 prosenttia hyväk-syttävistä kokonaiskustannuksista.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 40000 euroa, josta kuntarahoituksen osuuden 12100 euroa hoitaa Seinäjoen kaupunki.
Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry on toteuttanut omaehtoiseen toimintaan ja kansalaistoimijoiden aktiivisuuteen perustuvaa maaseudun kehittämistä vuodesta 1997. Aluksi kehittämistyössä olivat mukana myös Seinäjoen kaupungin ydinkeskusta, mutta vuodesta 2006 lähtien keskusta-alue on ollut rajattuna EU:n maaseutuohjelmaan perustuvan kehittämistyön ulkopuolelle.
Kotokortteli -hankkeella laaditaan osallistavan prosessin kautta kehittämisstrategia myös Seinäjoen keskusta-alueelle. Strategian laadintaan otetaan mukaan alueen yhdistyksiä (mm. asukasyhdistyksiä, urheiluseuroja, sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä), asukkaita (erityisesti ikäihmiset ja opiskelijat, myös työikäisiä), oppilaitoksia sekä kaupungin hallintokuntia ja asukaslautakunta.
Keskusta-alueen strategian takana ovat Liiveri ry:n laatiman Pysyy ja paranoo – ohjelman strategiset painopisteet, jotka täsmennetään keskusta-alueen tarpeisiin ja työllisyyspoliittisiin lähtökohtiin sopiviksi.
Tavoitteena on, että osallistava strategiaprosessi jo itsessään aktivoisi toimijoita ja ihmisiä työhön elinympäristönsä hyväksi ja sitouttaisi toimijat strategian täytäntöönpanoon. Strategiatyön yhtenä osana on etsiä rahoituskanavia kaupunkikeskustan paikalliselle kehittämistyölle.
Hankkeen tavoitteena on käynnistää Seinäjoen keskusta-alueelle paikkaperusteinen, kansalaistoimi-ja lähtöinen kehittämistyö, joka perustuu alhaalta ylöspäin tehtävään kehittämiseen.
