Evijärvi-seura pystyttää ensi kesänä uittomieskämpän Jokisaareen, Evijärven Jokisuunlahdelle. Vanhoja uittokämppiä mukaileva 67 neliömetrin hirsirakennus vaalii uittoperinnettä ja palvelee retkeilijöitä.
Haave uittomieskämpästä on ollut Evijärvi-seuran puheenjohtajan Heikki Valijoen mielessä jo vuosikausia. Ajatus alkoi edetä, kun Ähtäväjoen vesistön ikivanha uitto- ja tervankuljetusreitti todettiin viime vuonna erinomaiseksi melontareitiksi.
– Huomasimme Tervareitin kartoituksen yhteydessä, että lähes kaikki vanhat uittomieskämpät on hävitetty. Ainoastaan Kuopion Rauhanlahdesta löytyi toimiva kämppä, kertoo Valijoki.
Evijärvi-seura teki tutustumismatkan Kuopion Rauhanlahdelle ja alkoi kehitellä omaa uittokämppäänsä. Sopiva paikka löytyi Välijoen Jokisaaresta, vastapäätä romahtamassa olevaa vanhaa Nahkaniemen uittokämppää.
Evijärvi-seura on solminut Evijärven kunnan kanssa 50 vuoden vuokrasopimuksen uittokämpän 2,3 hehtaarin tontista. Piirustukset ovat valmiina ja rakennuslupa lainvoimainen.
Valtatie 63:n poikkitieltä Jokisaareen johtavaa siltaa on tänä vuonna uusittu, korotettu ja vahvistettu niin, että raivaukset saadaan tehtyä talvella ja pohjatyöt alkavat keväällä.
Puureliefillä rahoitustalkoisiin
Evijärven uittomieskämpän 94500 euron kustannusarviosta pääosaa haetaan Aisaparilta. Omarahoitus kootaan avustuksina, Evijärven joulun myyntituloilla ja 100 euron puureliefin myynnillä.
– Hirsirakennus pystytetään talkootyönä 142 millimetrin hirrestä. Luvassa ovat myös perinteiset pärekattotalkoot, kertoo Heikki Valijoki.
Kämpästä tulee talviasuttava, mutta sähköä ja juoksevaa vettä sinne ei haluta.
– Vanhoja perinteitä noudattaen kämppään tulee makuutilat kahdelletoista ja pitkä pöytä ruokailua varten. Keskelle tulee takkapuuhella ja köökin puolelle puuhella. Kahvi-Maijalle tulee oma kammarinsa, kuvaa Valijoki.
Kämppä palvelee soutajia, melojia, linnustajia, geokätköilijöitä ja hiihtäjiä, mutta myös tunnelmallista kokous- tai juhlatilaa kaipaavia. Evijärvi-seuralta voi kysyä kämpän avainta ja tilojen käyttöä pientä korvausta vastaan.
Ruumissaaressa pidetty kesäinen jumalanpalvelus on tarkoitus järjestää joka toinen vuosi uittomieskämpässä, jolloin mukaan pääsee ilman vesikulkuneuvoja.
Kämpän seinille tulee uitosta kertovia kuvia ja tekstejä. Aluetta kehitetään myöhemmin muun muassa rakentamalla pukseerisuoja.
Evijärvi-seura on todennut puutavaran toimituksen työllistäneen entisaikaan valtavan ketjun ihmisiä metsämiehistä hevoskuskeihin ja automiehiin, parkkaajista vesillelaittajiin ja uittajista hinaajien kuljettajiin sekä silta- ja koskivahteihin.
– Metsäkämppiä on Suomessa yhä paljon, mutta uitto on paljolti unohdettu. Haluamme nyt kunnioittaa myös näitä Suomen hyvinvoinnin pohjan luojia, sanoo Valijoki.
Uittomieskämppä vahvistaa Evijärven asemaa uittoperinteen vaalijana.
Uittomiespatsas valmistui kunnan keskustaan vuonna 1992 ja Korkiamaahan on pystytetty uittomieslaavu vanhoista uittopuomeista. Evijärvi-Seura on vuodesta 1990 lähtien jakanut Vuoden uittomies-titteleitä.
