Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä kuntapalveluihin, ilmenee Kuntaliiton keväällä tekemästä laajasta kuntalaistutkimuksesta, johon vastasi 12500 kuntalaista. Yhtenä tutkimuskuntana jonka asukkaille kysely suunnattiin, oli Vimpeli.
Vimpelissä yleinen palvelutyytyväisyys sai lukeman 3,62, kun se kaikissa tutkimuskunnissa oli keskimäärin 3,74. Kunnallisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus yleisellä tasolla arviossa Vimpelin lukema oli 3,51, kun se keskimäärin tutkimuskunnissa oli 3,62.
Tutkimuksessa yhteensä 87 prosenttia vastauksia antaneista oli tyytyväisiä saamiinsa kuntapalveluihin. Laajinta tyytyväisyys oli sivistys- ja kulttuuripalveluihin, joihin tyytyväisiä oli 91 prosenttia.
– Tyytyväisyys on kasvanut edellisestä, vuonna 2011 tehdystä vastaavasta kyselystä. Silloin tyytyväisten osuus oli 78 prosenttia, sanoo kyselytuloksia analysoinut tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
– Kuten aiemmistakin vastaavista tutkimuksista on ilmennyt, yksittäisiä palveluja käyttäneet ovat tyytyväisempiä kuin ne, jotka antavat arvosanan mielikuvien perusteella ilman omakohtaista kokemusta.
Kirjastot, jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja
Nyt julkaistussa osa-aineistossa on tarkasteltu koulutus-, sivistys- ja kulttuuri- sekä teknisten palvelujen palvelutyytyväisyyttä sekä saatavuutta ja saavutettavuutta.
Kaikki kyselyyn vastanneet arvioivat kirjastojen, jätehuollon ja kierrätystoiminnan olevan parhaiten hoidettuja kuntapalveluja.
– Kysyttäessä mielipiteitä niiltä, joilla on omakohtaista kokemusta tietyn kuntapalvelun käytöstä, kärkeen nousevat kirjastopalvelujen lisäksi kansalais- ja työväenopistot, perusopetuksen luokat 1-6 sekä esiopetus.
Muita palveluja, joihin yli 80 prosenttia kuntalaisista on tyytyväisiä, ovat lasten päivähoito, lukiokoulutus, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut ja jätehuolto.
– Eri toimialojen sisällä vähiten tyytyväisiä ollaan kunnalliseen asuntotarjontaan, oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja nuorisopalveluihin. Näiden palvelujen kohdalla suuri joukko on valinnut vastausvaihtoehdon ”en tiedä” eli vastaajat kokevat, etteivät he voi arvioida näitä palveluja ilman omakohtaista kokemusta, arvioi Pekola-Sjöblom.
Palvelutyytyväisyys on korkealla tasolla kaikissa tutkituissa kunnissa ja kuntakokoluokissa, kaikkein tyytyväisimpiä ollaan 5 001-10 000 asukkaan kuntakokoluokassa.
Neljä viidestä tyytyväisiä palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen
Yhteensä 81 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää kuntapalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta hyvänä. Neljä prosenttia arvioi kuntapalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden keskinkertaiseksi ja viisitoista prosenttia huonoksi.
Sivistys- ja kulttuuripalveluja pidetään parhaiten saatavissa ja saavutettavissa olevina kuntapalveluina, tätä mieltä on 89 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Kysyttäessä kuntalaisten mielipiteitä palvelujen tarjoamisesta, 84 prosenttia pitää tärkeänä, että palveluja tarjotaan mahdollisimman lähellä kotia ja 73 prosenttia pitää tärkeänä palvelujen säilymistä kunnan järjestämänä.
Kaksi kolmesta vastanneesta pitää tärkeänä mahdollisuutta käyttää joustavasti myös naapurikuntien palveluja. Yhteensä 56 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää tärkeänä mahdollisuutta valita kunnan järjestämän verorahoitteisen julkisen palvelun ja yksityisen palvelutuottajan välillä.
Kuntalaiskysely osana mittavaa tutkimusohjelmaa
Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus.
ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.
Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.
ARTTU-tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Kuntalaistutkimuksessa mukana ovat myös Hämeenkoski (yhdistyy Hollolaan 2016) ja Jalasjärvi (yhdistyy Kurikkaan 2016).
Tuula Jokiaho
