Maakuntavaltuusto on päättänyt, että Etelä-Pohjanmaan liitto kerää vuonna 2016 jäsenkunniltaan 265000 euroa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoiman Epanet-professoriverkoston koordinaation rahoitukseen.
Rahoitus kerätään Etelä-Pohjanmaan liiton oman talousarvion ulkopuolella. Rahoituksen keräämisen käytännöistä, perusteista ja vastuiden jakautumiseen liittyvistä asioista sovitaan erillisellä sopimuksella.
EPANET-koordinaation rahoitus vuodelle 2016 on 265000 euroa. Summan jakautuminen Etelä-Pohjanmaan kuntien kesken määräytyy lähtökohtaisesti Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen ja kuntien vuonna 2013 sopimien asukaslukuun pohjautuvien perusteiden mukaisesti, mutta asukasperusteista maksuosuutta on pudotettu jonkin verran, että se suhteutuu toiminnan nykyiseen laajuuteen.
Epanet-koordinaation rahoitusosuudet vuonna 2016 ovat Alajärvi 14014 euroa, Evijärvi 3674, Lappajärvi 4625, Soini 3200 ja Vimpeli 4376 euroa.
Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion ja -suunnitelman
Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelman vuosille 2017–2018. Se myös määritteli, että vuoden 2016 talousarvio on sitova toimintatulojen (2 871 520 euroa) ja -menojen (2 927 073 euroa) tasolla.
Talousarvion- ja suunnitelman läpikäynnin yhteydessä maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen totesi, että: ”Sote-ja itsehallintoalueiden tultua määritellyksi on Etelä-Pohjanmaan liiton vaikutettava niin, että itsehallintoalueille tulee mahdollisimman laaja ja aito itsehallinto”.
Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2016 talousarvion toimintamenot ovat 2 927 073 euroa ja toiminta-tulot ovat 2 871 520 euroa. Talousarvioehdotus on kokonaisuudessaan vuosikatteeltaan 52 053 euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan aikaisempien tilikausien ylijäämistä. Jäsenkuntien maksuosuuksia ei koroteta, vaan ne pysyvät edellisvuosien tasolla ollen yhteensä 2 800 135 euroa.
Henkilöstömenot nousevat KVTES:n mukaisten sopimuskorotusten mukaisesti. Palvelujen ostoissa pysytään vuoden 2015 tasolla, kuten muidenkin menolajien osalta. Suunnittelukauden 2016–2018 talous rakentuu jäsenkuntien maksuosuuksien osalta edelleen 0-kasvulle.
Katsaus maakuntakaavoituksen tilanteeseen
Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja kertoi maakuntavaltuustolle maakuntakaavoituksen tilanteesta.
Maakuntakaavojen laadinta uudistunee merkittävästi vuoden 2016 alusta. Lakimuutoksen myötä ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä. Ensi vuoden alusta lähtien maakuntakaavat saavat lainvoiman maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen jälkeen.
– Muutos nopeuttaa kaavojen valmistumista ja lisää merkittävästi valtuuston valtaa, mutta myös vastuuta. Tästä eteenpäin kaavan laatijan on itse entistä tarkemmin varmistettava kaavojen oikeellisuus ja lainmukaisuus, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja toteaa.
Liitossa on edelleen valmistelun alla kolme erillistä vaihemaakuntakaavaa. Tuulivoiman tuotantoa ohjaava I vaihemaakuntakaava on jätetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi toukokuussa 2015. Liikennettä, kaupan palveluverkkoa ja keskustatoimintojen alueita koskevan II vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä. Kaava pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2016 alkupuoliskolla. Suoluonnon suojelua, turvetuotantoa, bioenergiaa ja maisema-alueita koskevan III vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto tullaan asettamaan nähtäville alkuvuodesta 2016.
Maakuntavaltuustossa henkilövaihdoksia
Maakuntavaltuuston kokoonpanossa ovat tapahtuneet seuraavat muutokset:
Alajärvi: varajäsen Marita Kivelän tilalle on Alajärven kaupunginvaltuusto valinnut Pertti Väänäsen maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Vimpeli: jäsen Kari Lakaniemen tilalle on Vimpelin kunnanvaltuusto valinnut Anne Niemen maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Lapua: jäsen Ulla-Maija Saikkonen-Mahnen tilalle on Lapuan kaupunginvaltuusto valinnut Helena Lahtisen maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
