Maakunnan viides kuntakohtainen yhteismetsä aloitti toimintansa Lappajärvellä marraskuussa. Se on kooltaan 1330 hehtaaria ja käyvältä arvoltaan liki kolmen miljoonan euron arvoinen.
Yhteismetsässä on 28 osakasta ja sen palstat sijaitsevat eri puolilla Lappajärveä. Lappajärven yhteismetsän hoidosta ja hallinnosta vastaa hoitokunta, johon kuuluu neljä jäsentä. Lappajärven kunta omistaa yhteismetsän osuuksista lähes neljänneksen.
Yhteismetsän perustamisen vaiheet
Lappajärven yhteismetsän perustaminen sai alkunsa vuonna 2013, jolloin Lappajärven kunta päätti selvittää mahdollisuuden perustaa yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa.
Perustaminen lähti liikkeelle yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Järvilakian ja Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman tilarakennehankkeen kanssa. Tiedotuskampanjalla tavoiteltiin kirjeitse ulkopaikkakuntalaisia ja Lappajärvellä järjestettiin tiedotustilaisuus. Kiinnostusta löytyi ja osakaskunta hahmottui.
Yhteismetsään liitettyjen tilojen arvo selvitettiin kevääseen 2014 mennessä ja yhteismetsän muodostamistoimitusta haettiin elokuussa 2014. Lappajärven yhteismetsä merkittiin kiinteistörekisteriin lokakuussa 2015 ja varsinainen toiminta käynnistyi marraskuussa pidetystä osakaskunnan 1. kokouksesta.
Kokouksessa vahvistettiin osakaskunnan säännöt ja nelihenkiseen hoitokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Matti Saarenpää, muut jäsenet ovat Jorma Nyyssölä, Heikki Vanhamäki ja Liisa Österman.
Kunnat aloitteen tekijöinä
Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen kuntakohtainen yhteismetsä perustettiin Kauhavalle vuoden 2011 lopussa. Tämän jälkeen yhteismetsiä on syntynyt myös Kauhajoelle, Soiniin ja Alajärvelle.
Kaikille maakunnan kuntakohtaisille yhteismetsille on yhteistä se, että kunta on ollut asiassa aloitteellinen. Maaseudulle elintärkeiden elinkeinojen toimintaedellytykset paranevat aktiivisen metsätalouden toiminnan lisääntyessä, se näkyy sekä suorassa että välillisessä työllistymisessä ja verotulojen kasvuna.
Kasvuhakuiset yhteismetsät saavat lisää toimintavolyymia ja se antaa yhteismetsään liittymisestä selkeän vaihtoehdon metsäomaisuuden hallinnan suunnitteluun.
Uusilla tiloilla mahdollisuus liittyä
Hoitokunnan ensimmäisiin tehtäviin kuuluu kehittämis- ja laajentumissuunnitelman laatiminen. Suunnitelma sisältää muun muassa menettelytavat uusien osakkaiden ottamisessa. Uusien tilojen mukaan ottaminen on aina yhteismetsän ja yhteismetsään liittymishaluisen maanomistajan välinen neuvoteltava asia.
Erityisen hyvin metsätilan liittäminen yhteismetsään sopii kuolinpesän tai muun yhteisomistuksen purkamisen yhteydessä. Tällä estetään hyvin taloudellisuutta ja toiminnallisuutta haittaavaa metsien pirstoutumista.
Myös sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yhteismetsä on yksi vaihtoehto, suvun yhtenäisyyttä vaalivalle tai kaukana metsänsä sijaintikunnasta asuvalle yhteismetsä on sopiva omistusmuoto sen vaivattomuuden sekä vakaan ja säännöllisen tuoton vuoksi.
Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen ja osakkaille jaettu ylijäämä on siten verotonta eikä sitä tarvitse ilmoittaa henkilökohtaisessa verotuksessa. Yhteismetsän veroaste on 28 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin yleinen pääomatulojen veroaste.
Ensimmäisellä talouskaudella hoitokunta keskittyy myös hakkuutoiminnan käynnistämiseen, metsänhoitoon, luonto- ja ympäristöselvityksiin sekä metsästysalueiden vuokrasopimuksiin.
Lisää yhteismetsiä
Kuntakohtaisten yhteismetsien lisäksi maakunnassa on vireillä useita suvun ja perheen yhteismetsän perustamisia. Yhteismetsä omistusmuotona sopii hyvin keskimääräistä isommille metsätiloille.
Suvun tai perheen kesken perustetun yhteismetsän yhtenä etuna on sukupolvenvaihdoksen tasapuolinen ja hallittu toteuttaminen ilman tilan pilkkomista.
