Jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaisella päivällä on oma sisältönsä ja luonteensa.
Jouluaatosta on tullut Suomessa joulukirkkojen päivä. Iltapäivän aattohartaudet kokoavat erityisesti lapsiperheitä. Myös yömessut ovat kasvattaneet suosiotaan.
Jouluaaton teemana on Lupaukset täyttyvät. Silloin kirkoissa kuullaan Vanhan Testamentin profetioita, joissa vuosisatoja ennen ajanlaskumme alkua ennustettiin Messiaan syntymää. ”Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää”, luvataan profeetta Jesajan kirjassa. Aattohartaudessa jouluevankeliumia ei vielä lueta kokonaisuudessaan.
Jouluaamun ja joulupäivän jumalanpalveluksissa on päällimmäisenä ilo Vapahtajan syntymästä. Jouluaamun teemana on Nyt Betlehemiin. Näin huudahtivat paimenet kuultuaan enkelien ilmoituksen ensimmäisenä jouluyönä. Jouluaamuna liitytään niiden paimenten joukkoon, jotka kiiruhtavat seimelle katsoman vastasyntynyttä.
Paimenet löytävät Marian, Joosefin ja lapsen, joka makaa seimessä. He kertovat, mitä enkelit olivat lapsesta heille sanoneet. Paimenten sanat herättävät ihmetystä kaikissa, jotka heitä kuulevat. Paimenet palaavat kiittäen ja ylistäen Jumalaa. Joulupäivän jumalanpalvelusten tekstit ja virret ovat täynnä riemua.
Tapaninpäivänä tunnelma vaihtuu. Silloin siirrytään seimen ääreltä alkuseurakunnan aikaan. Kristus on noussut kuolleista ja hänet on otettu taivaaseen Isänsä luo. Hänen seuraajiaan vainotaan ja jotkut heistä saavat maksaa vakaumuksestaan hengellään.
Päivä on saanut nimensä ensimmäisestä kristillisestä marttyyrista, Stefanoksesta. Hänen kuolemansa jälkeen alkuseurakunnan kristityt pakenivat eri puolille maata ja syntyi uusia seurakuntia.
Tapaninpäivä rohkaisee seuraamaan Kristusta ja pysymään uskollisesti hänen seuraajanaan vaikeuksienkin keskellä. Se kannustaa rukoilemaan niiden kristittyjen puolesta, jotka tällä hetkellä eivät voi tunnustaa vapaasti uskoaan ja kärsivät vakaumuksensa tähden.
Anna-Mari Kaskinen
