Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistossa jatkuu 1,5 vuoden tauon jälkeen salsamix-kurssi 14.1. Vimpelin yhteiskoulun peilisalissa ja Alajärven nuorisoseurantalolla. Aiempina vuosina kurssiohjelmassa on ollut alkeet, jatko- ja koreografiakurssi.
Nyt alkavaan perustason kurssiin voi osallistua osaamistasosta riippumatta. Kurssilla tanssitaan soolona latinalaisia ja kuubalaisia tansseja, kuten salsaa, sambaa ja reggaetonia.
Opettaja Tiina Uitto-Peltokangas toivoo, että mahdollisimman moni tulee mukaan. Hän opettaa aloittelijoille tanssin askeleet alusta, muttei ehkä enää mennä niin hitaasti kuin alkeissa. Kokeneempi tanssija voi vaikeuttaa tanssiaan laittamalla korot jalkaan ja käyttämällä enemmän vartaloaan.
Kenenkään ei pitäisi jättää tulematta sen vuoksi, että luulee kurssin olevan liian helppo tai vaikea. Tunti sopii sekä naisille että miehille iästä riippumatta. Kurssi sopii myös raskaana oleville, koska tanssi kehittää lantionpohjan lihaksia ja on lempeää liikuntaa odottaville äideille.
Tunti koostuu alkulämmittelystä, kahden eri tanssin askelista ja venyttelystä. Uitto-Peltokangas korostaa, että kyseessä ei ole jumppa. Alkulämmittelyt ovat samalla vartalonkäyttöharjoituksia ja venyttelyt tehdään musiikin mukaan tanssillisesti. – Joka tunnin alussa lämmitetään ne lihakset, joita käytetään, eli lantio, hartiat ja rintakehä, hän kertoo.
Salsamix sekoitetaan usein zumbaan, mutta yritän opettaa tanssin tekniikkaa. Tunnilla käydään liikkeitä ja kuvioita läpi ilman musiikkiakin. Vartalon käyttö on olennainen juttu ja tämä on selvästi tanssillisempaa kuin zumba.
Tunnille sopii samanlaiset varusteet kuin muuhunkin liikuntaan. – Kengät kannattaa olla tai tossut, Uitto-Peltokangas opastaa. Rytmitajusta ei ole haittaa, hän naurahtaa, mutta rytmitkin opetellaan tunneilla. – Kun kädet ja jalat liikkuu, tai jaksaa kävelyllä käydä, se riittää kunnon puolesta. Kun tunneilla on enemmän käynyt, ja tahti kiihtyy kevättä kohti, tanssi alkaa käydä kunnon päälle, hän avaa tuntien luonnetta.
Uitto-Peltokangas suunnittelee etukäteen ensin musiikin ja sitten koreografian. – Musiikin löytäminen on isoin juttu. Latinalaista musiikkia on paljon, mutta ensimmäisille kerroille täytyy löytää selkeärytmistä ja tarpeeksi hidasta.
Koreografiat löytyvät nopeasti ja ne suunnitellaan niin, että ne käyvät useaan eri kappaleeseen.
Tunnilla kuviot käydään useasti läpi suullisesti. Opettaja näyttää kuviot ja niitä saa tehdä mukana. Uitto-Peltokangas ohjaa huumorilla ja näyttää sekä väärän että oikean tavan, jotta jokainen voi itse huomata kuinka tekee. Vimpelissä on suuri etu peilisalista, koska siellä voi koko ajan seurata omaa tekemistään.
– Ei ole tärkeää osaatko askeleet oikein, vaan tunnet sen musiikin ja rakastat sitä musiikkia, elät rytmistä ja se menee sinne kroppaan. Vaikka askeleet menee miten!, Uitto-Peltokangas sanoo äänessään ja ilmeissään selvästi ilmentäen sen, mitä itse tuntee lajiaan kohtaan.
Kun hän aikanaan lähti Jyväskylään opiskelemaan, hän aloitti tanssimaan. Hän kokeili montaa tanssin lajia, kunnes meni bailatino-tunneille ja tiesi, että se on hänen juttunsa. Uitto-Peltokangas on tanssinut Jyväskylässä Latin Show Dancers-tanssiryhmässä seitsemän vuotta ja Helsingissä parisalsaa kolme vuotta.
Kokemusta ei tältä opettajalta siis ainakaan puutu. Sen lisäksi, että historian ja yhteiskuntaopin opettajalla on opettajuus veressä, hän opettaa, koska ei muuten pääse tanssimaan. – Sadan kilometrin säteellä ei täällä ole tällaisia tanssitunteja.
Sekä Vimpelin että Alajärven kursseille voi vielä ilmoittautua ja mukaan voi tulla myöhemminkin, vaikka ensimmäiset tunnit jäisivät väliin. Uitto-Peltokangas toivoo, että ihmiset tulisivat sen takia, että tunnilla on mukavaa ja musiikki mukaansatempaavaa, ei niillä askelilla niin väliä. -Se on se, mikä minut veti mukaan ja koin, että tämä on se oma juttu.
Jaana Koivukoski
