Huippukylmät säät ovat jatkuneet jo pitkään. Pakkanen koettelee erityisesti ulkona pidettäviä tarhakoiria.
Ulkona pidettävien koirien oloissa on usein pahoja puutteita. Monilla tarhakoirilla on puutteelliset kopit eikä omistajalla aina ole ymmärrystä koirarodun kylmänkestävyydestä.
– Ulkona pidettävien koirien tarhassa pitäisi olla lämmin, kuiva ja vedoton koppi. Kun pakkanen kiristyy yli 20 asteen, on viimeistään koirakohtaisesti harkittava koiran ottamista sisälle, vaikka koppi olisikin asianmukainen, muistuttaa SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.
SEYn tietoon on tullut, että tänäkin talvena koiria on kuollut kylmään. Lieksassa kuoli hiljattain tarhakoira 36 asteen pakkasessa. Kyseinen koira oli alaskanhusky, joka ei sovellu arktisiin oloihin, sillä se on lyhytkarvainen eikä sillä ole alusvillaa. Alaskanhuskyja pidetään tarhoilla yleisesti.
– Tilanne on vuosikymmenen aikana parantunut, mutta edelleen koiria kuolee kylmään. Valvontaan tarvittaisiin lisää tiukkuutta ja yhtenäisyyttä. Lemmikkikoirien kohdalla eläinlääkärit saattavat olla hyvinkin tiukkoja lain tulkinnassa, mutta koiratarhoilla valvonnan taso vaihtelee, kertoo SEYn Pohjanmaalla ja Lapissa toimiva vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Marika Sassali.
– Viranomaisilla ei valitettavasti vaikuta olevan yhtenäisiä käytäntöjä koiratarhojen tarkastuksessa, vaan on eläinlääkäristä kiinni, tarkistetaanko esimerkiksi juuri koirien kopit. Osalla tarhoista kopit ovat lautahökkeleitä, joissa ei ole lämmitystä tai eristystä. Valvontaeläinlääkärin tulisi pikaisesti puuttua tällaisiin tilanteisiin, Sassali kertoo.
Ongelmaa pahentaa se, etteivät läheskään kaikki koirat sovellu ulkona pidettäväksi. SEY on saanut talven aikana paljon yhteydenottoja ulkokoirista pakkasella.
– Lain mukaan ympärivuotisesti ulkona saa pitää vain koiria, jotka siihen soveltuvat. Rotuja tai koiratyyppejä ei kuitenkaan ole erikseen lueteltu, joten tulkinnan koiran sopivuudesta ulkona elämiseen tekee eläinsuojeluviranomainen, kertoo Lindqvist.
Ulkokoirien pidossa on myös muita puutteita. Epäkelpojen koppien ohella suurimpia ongelmia ovat tekemisen puute sekä puutteellinen vedensaanti. Esimerkiksi talvisin juomaveden jäätyminen on huomattava ongelma.
– Akuuteissa tapauksissa palelevasta eläimestä tulee soittaa valvontaeläinlääkärille tai poliisille. Valitettavasti hätäkeskuksissa ei välttämättä osata suhtautua eläimiä koskeviin soittoihin, ja lemmikkieläimiin liittyvistä vakavistakin tapauksista kieltäydytään usein.
– Eläimiä on kuitenkin eläinsuojelulain mukaan autettava lajista riippumatta. Myös pelastuslaki velvoittaa ihmisten omaisuuden ja ympäristön suojeluun. Päivystäjien ohjeistusta pitäisi selkiyttää, jotta soittaja saisi varmasti tarvittavan avun hätäkeskuksesta, muistuttaa Lindqvist.
– Olemme kuulleet myös useista tapauksista, joissa hätäkeskuksessa on todettu, etteivät pakkasessa värjöttelevät eläimet ole poliisin asia. Poliisi on Suomessa eläinsuojeluviranomainen ja velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jossa eläinsuojelulakia rikotaan.
