Maakuntahallitus katsoo, että maakuntiin perustuva aluejako antaa parhaimman ja varmimman lähtökohdan aluehallinnon uudistukselle.
Maakuntahallitus korostaa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle toimitettavassa lausunnossaan, että nykyiset maakuntien liitot ovat sopivia organisaatioita ottamaan alueellisesti vastuuta uuden järjestelmän rakentamisesta.
Myös viidentoista sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kokonaisuuden muodostamisen maakuntahallitus näkee hyvänä lähtökohtana toimivan ja tehokkaan sote-palveluverkon luomiselle.
– Etelä-Pohjanmaa muodostaa jo nyt toimivan sote-kokonaisuuden, ja sillä on kaikki valmiudet hoitaa laajan tason palveluita alueellaan. Etelä-Pohjanmaa on asukasluvultaan yhdeksänneksi suurin maakunta, ja sen tulee olla yksi 15 sote-alueesta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila sanoo.
Hallituksen linjaamien tehtävien lisäksi maakuntahallitus näkisi aluehallinnolle sopivina muun muassa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyvät tehtävät. Tämän siirron aikataulutuksesta alueiden tulisi kuitenkin saada päättää itsenäisesti.
– Kaikkiaan kuntayhtymille ja valtion aluehallinnolle kuuluvat kehittämistehtävät voidaan laajasti siirtää uudelle aluehallinnolle. Tarvittaessa alueet voivat sopia tehtävien hoitamisesta tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa tehden keskinäistä yhteistyötä, pohtii Anttila.
Merkittävämpänä kuin siirtyvien tehtävien määrä maakuntahallitus pitää sitä, että uusille maakunnille taataan aito itsehallinto sekä rahoituksen että tarkoituksenmukaisen ohjaus- ja neuvottelujärjestelmän kautta. Vain näin saadaan hallinto nykyistä selkeämmäksi ja sen päällekkäisyyksiä puretuksi.
Lausunnossa korostetaan, että aluehallinnon uudistuksessa on tärkeää edetä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Alueelliset vaalit on toimitettava mahdollisimman pian: mieluimmin jo kuntavaalien 2017 yhteydessä, mutta viimeistään kuitenkin alkuvuonna 2018.
Jatkossa aluevaalit on pidettävä kuntavaalien yhteydessä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että koko siirtymävaiheen ajan muutosprosessi on myös alueellisesti poliittisessa ohjauksessa.
Maakuntahallitus huomauttaa, että rahoituslinjaukset ovat ratkaisevia aluehallintouudistuksen onnistumiseksi. Aito itsehallinto ei toteudu valtion rahoituksen kautta, mutta siirtymävaiheessa uudet alueet tarvitsevat sekä oman verotusoikeuden että valtion rahoitusjärjestelmän. Alueilla on oltava mahdollisuus päättää tulojensa ja menojensa rakenteesta itsenäisesti.
– Alueiden rakenteelliset erot aiheuttavat eroja palvelutarpeissa, mikä on otettava huomioon valtion kautta tulevassa rahoituksessa. Rahoitusjärjestelmän on kuitenkin kannustettava alueita tehokkuuteen ja tuottavuuteen, Anttila linjaa.
Alustava kaupan, liikenteen ja keskustatoimintojen kaavaehdotus viranomaislausunnoille
Maakuntahallitus päätti toimittaa alustavan II vaihemaakuntakaavan ehdotuksen viranomaislausuntokierrokselle. Kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja säätelevä alustava kaavaehdotus on valmisteltu luonnoksesta saadun palautteen ja maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin perusteella.
Helmikuun alusta voimaan astuva maankäyttö- ja rakennuslain muutos sekä maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn poistuminen muuttavat II vaihemaakuntakaavan prosessia. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot on pyydettävä ennen kuin maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotuksen.
Kaavaratkaisuun tehdyt suurimmat muutokset koskevat liikenneverkon kehittämiskohteiden tarkennuksia sekä vähittäiskaupan mitoituslukujen muutoksia.
Esimerkiksi kaupan mitoitusta nostettiin Kauhajoella, Kauhavalla, Lapualla ja Ähtärissä sekä Seinäjoen keskustatoimintojen aluetta laajennettiin. Lisäksi liikenteen kaavamerkintöjen määräyksiä on täsmennetty palautteen ja käytyjen neuvottelujen pohjalta.
Varsinainen kaavaehdotus valmistuu huhtikuussa, jolloin se asetetaan julkisesti nähtäville.
Rahoitusta kulttuurille ja yritysten innovaatiotoimintaan
Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoiman Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen osarahoitettavaksi maakunnan kehittämisrahalla, jota se myönsi hankkeelle yhteensä 17500 euroa. Myös Pohjanmaan liitolta on haettu maakunnan kehittämisrahaa vastaava summa.
Helmikuussa 2015 käynnistynyt ylimaakunnallinen Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke on kehittänyt kolmen maakunnan alueelle uusia taiteeseen ja kulttuuriin pohjautuvia hyvinvointipalveluja.
OKM:n rahoittamalle ja alkuvuodesta 2016 päättyvälle hankkeelle ollaan hakemassa helmikuussa ministeriöstä jatkorahoitusta, jonka toteutuessa hankkeen käynnistämä työ voi jatkua jälleen syksystä 2016 eteenpäin.
Nyt haettavalla hankkeella varmistetaan, että teemaan liittyvä kehittämistyö voi jatkua Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla yhtäjaksoisesti ilman keskeytystä. Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä 50 000 euroa.
Lisäksi maakuntahallitus päätti kohdentaa Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n hallinnoimalle Kasvua ja kilpailukykyä kärkialoille (KASKI) -hankkeelle EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta yhteensä 126560 euroa. Hanketta toteutetaan 31.8.2018 saakka, ja sen kokonaisbudjetti on 180800 euroa.
Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Järviseudun kärkiteollisuuden alojen pienten yritysten tuotantovolyymiä niiden kilpailukykyä parantamalla.
Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tuloksena alueen kärkialoille saadaan lisää vientiyrityksiä sekä luodaan uusia liiketaloudellisia ratkaisuja asiakas- ja kysyntälähtöisyys huomioiden. Toimenpiteiden vaikutuksesta yritysten kilpailukyky paranee, markkina-alueet lisääntyvät sekä vientiä harjoittavien yritysten määrä ja viennin volyymi kasvavat.
