Vimpelin Vedossa koripallo-oppinsa hankkinut, ja sittemmin Pohjois-Amerikkaan matkustanut Riikka Kujala kertoo päätyneensä lajin pariin jo varhain.
– Kaikki samanikäiset tytöt meidän kylältä meni Vedon mikro-tyttöjen korisharkkoihin noin kuusi vuotiaana, kertoo Kujala.
Vedon riveissä vietetyt vuodet ja monipuolinen valmennus ovat tehneet harjaannuttamisessa oman osansa. Hän kertoo saaneensa tasokasta valmennusta muun muassa isältään Jukka-Pekalta, Jarkko Havulta ja Erkki Ventilältä.
– Isän kanssa ollaan paljon tehty töitä heiton kehittämisen kanssa. Jarkko taas oli lukiossa koripalloilulinjan valmentaja, ja treenattiin kahtena aamuna viikossa koko lukion ajan. Ja erityisesti henkilökohtaiset taidot ovat kehittyneet Erkin opastuksessa. Kaiken kaikkiaan valmennusta oli Vimpelin Vedossa aina saatavilla, ja kovasti kannustettiin tekemään töitä ja uskomaan omiin taitoihin, kertoo Kujala saamastaan monipuolisesta opetuksesta.
Kujalalle koripallo on kiehtova laji. Hän sanoo, että lajissa häntä kiehtoo loputtomat mahdollisuudet kehittyä henkilökohtaisesti pelaajana, sekä joukkueena.
– Myös se tunne kun astuu kentälle, on vapauttava ja kiehtoo, koska ensin on kovasti tehnyt treeneissä töitä kehittymisen eteen ja nyt pelissä pääsee tekemään sitä, minkä eteen on töitä tehnyt.
Isompaan kylään opiskelemaan
Kujala pelaa ja opiskelee nyt Laramiessa, Wyomingissa. Wyomingin osavaltio sijaitsee suurin piirtein keskellä Pohjois-Amerikkaa, ja sen naapuriosavaltioita ovat muun muassa Nebraska, Colorado ja Utah. Laramie on kaupunki, jossa asukkaita on Vimpeliin verraten noin kymmenen kertaa enemmän, kun taas kello näyttää yhdeksää tuntia vähemmän.
Riikan opiskelupaikka on Wyoming University, jossa on lähes 14 000 opiskelijaa lähes sadasta eri maasta. Koulun koripallo-joukkue, johon Kujala kuuluu, pelaa sikäläistä NCAA:n (yliopistourheilun kattojärjestö Yhdysvalloissa) korkeinta tasoa, ensimmäistä divisioonaa.
Kujalan ajatus lähteä Yhdysvaltoihin alkoi itää reilut pari vuotta sitten, ja osansa kannustamisessa on ollut myös Vedon amerikkalaisvahvistuksilla.
– Hakeutuminen paikallisiin yliopistoihin tapahtui yhteydenotolla pelaaja-agenttiin ja college-valmentajiin muun muassa Skype-keskustelujen kautta, ja lähettämällä videopätkiä peleistä arvioitavaksi. Lopulta Wyoming valikoitui muutamien vaihtoehtojen jälkeen. Lisäksi NCAA tarjosi hänelle kattavaa stipendiä.
– Stipendi kattaa lukukausimaksut, kirjat, ruoat, asumisen ja treenivälineet. Se on käytännössä kaikki, mitä tarvitsee, kertoo Kujala arkea helpottavasta stipendistään.
Kujala asuu 12 kerroksisessa asuntolassa, jossa hän voi rauhoittua omassa huoneessa.
– Olen ollut onnekas siinä suhteessa, että saan pitää huoneen itselläni. Normaalisti huone pitää jakaa toisen pelaajan kanssa.
Amerikassa on erilaista
– Kun tulin Wyomingiin, en tiennyt millaiseen paikkaan olen tullut, kertoo Kujala. Laramien kaupunki on osoittautunut kuitenkin kotoisaksi ja pieneksi kaupungiksi.
Hän kertoo, että sää on samankaltainen kuin Suomessa, vaikkakin valoa on selvästi enemmän.
Kujala sanoo, että kenties suurin yllätys Yhdysvalloissa oli ihmisten päivittäinen tapa käyttää small-talkia. Etelä-Pohjalaiseen vähäpuheisuuteen tottuneelle, tuntemattomien ihmisten esittämät kuulumisten kyselemiset vaativat sopeutumista. Hänen mielestään ero on suuri suomalaiseen keskusteluun verraten.
Saapumisensa jälkeisistä ensitunnelmista Kujala kertoo, että ihmiset yleensä olivat todella ystävällisiä ja kiinnostuneita kuulemaan Riikan kotimaasta ja kotikaupungista.
– Valmentajien mielestä oli erittäin hauskaa, kun kerroin olevani kotoisin kylästä, enkä kaupungista, toteaa Kujala.
Harmin aiheitakin löytyi, mutta vain vähän. Ensinnäkin tuuli Laramiessa on hyytävä ja toiseksi vaikka stipendi kattaa ruoka-kulut, Kujalaa harmittaa, ettei ruisleipää ole saatavilla.
Amerikkalaista koripalloa
Jo matkustaessaan Kujala odotti pelin olevan Yhdysvalloissa nopeampaa ja fyysisempää. Hän kertoo, että tämä näkyy jo hyökkäyskellon ajassa.
– Suomessa sen kesto on 24 sekuntia, kun taas täällä se on 30 sekuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että puolustaessa joutuu tekemään kauemmin töitä ja väsyy helpommin. Myös pisteitä tulee vähemmän, kun hyökkäykset kestävät pidempään.
Lokakuusta marraskuuhun on harjoittelukausi. Harjoittelukauden treenit kestävät noin kolme tuntia. Riikkaa ihmetytti aluksi se, että punttisaliharjoitukset tehtiin ennen peliharjoituksia, koska Suomessa punttiharjoitukset tehdään yleensä erikseen tai peliharjoitusten jälkeen.
Pelikausi on marraskuusta maaliskuuhun. Pelikauden aikana, treenit kestävät noin kaksi tuntia joita ennen katsotaan puoli tuntia videota vastustavan joukkueen peleistä. Tätä kutsutaan scouttaamiseksi.
Kesäksi Riikka pääsee halutessaan kotiin Suomeen kolmeksi kuukaudeksi vuodessa. Tänä aikana ei ole yhteisiä joukkueharjoituksia, vaan pelaajat saavat fysiikka-valmentajilta henkilökohtaiset harjoitusohjelmat.
Pelit Wyomingissa ovat hieman suurempia kuin Suomessa.
– Yleisöä on enimmillään kahdesta kolmeen tuhatta. Jos yleisöä on näin paljon, tunnelma on tosi huikea koko pelin ajan, kertoo Kujala. Hän lisää, että kaikissa peleissä yleisöä ei ole aivan näin paljoa.
Kaikissa otteluissa on kolme tuomaria, ja jokainen peli aloitetaan Yhdysvaltojen kansallislaululla.
Kujala kehuu erityisesti paikallista joukkuehenkeä.
– Meidän joukkuehenki on tosi hyvä ja treeneissä pelaajat kannustavat toisiaan. Pelaajat tulevat hyvin toimeen keskenään ja vietämme aikaa yhdessä myös koripallon ulkopuolella, hän kertoo.
Tulevaisuuden suunnitelmista
Kujala pitää kokemuksiaan Yhdysvalloissa tähän mennessä kaiken kaikkiaan positiivisina.
– Olen tutustunut uusiin ihmisiin, ja kehittynyt englannin kielessä. Mahdollisuus opiskella ja pelata Wyomingin yliopistossa on ollut kaiken vaivan arvoista.
Koti-ikävä kuitenkin vaivaa ajoittain. Kujala myöntää, että toisinaan hän on tuntenut olevansa kaukana kotoa. Tähän on tuonut jossain määrin helpotusta Skype-puhelut.
– Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli, kun äitini Minna tuli vierailemaan kahdeksi viikoksi tänne, ja hän näki muutaman pelin ja sain viettää aikaa hänen kanssaan.
Tulevaisuuden suunnitelmista Kujala on vielä melko vaitonainen.
– Se on hankala kysymys, koska en osaa sanoa miten tulen menestymään koripallon puolella. Mieluusti kuitenkin pelaisin koripalloa yliopiston jälkeen jossakin päin Eurooppaa. Myös opiskelujen jatkaminen kiinnostaa Suomessa myöhemmin, summaa Kujala.
Joona Rannisto
