Lappajärven syntyhistoria on kiinnostanut tutkijoita jo 1800-luvulta alkaen. Järven osoittautuminen asteroidin synnyttämäksi törmäyskraatteriksi tulivuoren sijaan herätti intohimoja 1970- ja -80-luvuilla.
Lappajärveä pidetäänkin yleisesti Suomen kuuluisimpana, nuorimpana ja parhaiten tutkittuna törmäyskraatterina, joka edelleenkin vetää tutkijoita puoleensa ympäri maailman.
Järviseudulla Lappajärven hyödyntämisestä matkailu- ja virkistyskäytössä on käyty keskusteluja jo pitkään. Järviseutu-Seura ry:n hallinnoima OutdoorsLife -hanke haluaa puhaltaa omalta osaltaan tuulta purjeisiin, järjestämällä kaikille avoimen tilaisuuden, jossa Kraatteritutkija, FT Teemu Öhman matkaa vuosimiljardien takaa Aurinkokuntamme alkuhämäristä dinosaurusten aikakauden Lappajärvelle.
Tilaisuudessa perehdytään törmäyskraattereihin ja pohditaan tapoja, joilla Suomen tärkeimmän kraatterin, Lappajärven, näkyvyyttä ja kiinnostavuutta niin lähialueilla kuin laajemminkin saataisiin entisestään lisättyä. Teemu Öhman on perehtynyt kraatterien saloihin jo yli 15 vuoden ajan ja kulkenut Siperiasta Etelä-Afrikkaan ja Lappajärveltä Arizonaan niiden jäljillä.
Tilaisuus järjestetään torstaina 7.4. kello 18 alkaen Lappajärvellä Aquarius-Innissä, Nykäläntie 137. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Kraatterijärven kätketyt mahdollisuudet
OutdoorsLife -hankkeen yhtenä tavoitteena on nostaa esille meteoriitin törmäyksestä syntyneen Kraatterijärven ainutlaatuinen syntyhistoria sekä alueen geologinen omaleimaisuus.
– Samalla herätellään keskustelua miten ainutlaatuisuutta voitaisiin seutukunnalla hyödyntää tehokkaammin, erityisesti matkailu- ja virkistyspalveluiden kehittämisessä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevala.
– Hankkeen toimesta ollaankin nyt kokoamassa kansallisista ja alueellisista toimijoista koostuvaa verkostoa, jonka tehtävä on tuoda tähän keskusteluun uusia näkökulmia ja laaja-alaista osaamista.
– Eräs uusi ja mielenkiintoinen sekä aikaisemmin selvittämätön sivujuonne liittyy siihen, että millainen vaikutus meteoriitin törmäyksellä oli alueelle eläimistön ja kasvillisuuden kehittymiseen kannalta? Kraatterijärven kätketyistä mahdollisuuksista keskusteltaessa on noussut myös esille, että meillä voisi olla mahdollisuus kehittää Kraatterijärvestä ja ympäristöstä maailmanperintökohteisiin verrattavissa oleva alue, visioi Nevala.
– Monesti myös unohtuu, että järvi on kolmen kunnan alueella ja siksi asioita tulisi ideoida laajemminkin.
Kraatteritutkija, FT Teemu Öhmanin tärpit Kraatterijärvestä:
Selvästi nuorin, ja lisäksi poikkeuksellisen hyvin eri menetelmillä ja eri tutkimusryhmien toimesta toisistaan riippumattomasti ajoitettu. Liitukautinen syntyikä on myös kiintoisa, koska Maapallolla oli tuolloin dinosasuruksia.
Monipuolisimmin tutkittu. Törmäyksen vaikutusten ja iän lisäksi tunnetaan esimerkiksi Lappajärven synnyttäneen meteoriitin tyyppi erittäin luotettavasti, sillä sekin on saatu useammalla eri menetelmällä. Kraatterin syvärakennekin tunnetaan kattavien geofysikaalisten mittausten ansiosta varsin hyvin.
Parhaiten törmäyskraatteriksi todistettu. Lappajärvellä on varmoista todisteista korkean paineen aiheuttamia shokkilamelleja niin kvartsissa kuin muissakin mineraaleissa sekä kärnäiitissä harvinaisia metalleja meteoriiteille ominaisissa runsaussuhteissa. Myös eri metallien ns. isotooppisuhteet todistavat aukottomasti Lappajärven meteoriitin synnyttämäksi.
Ainoa, jossa on törmäyskiviä kalliopaljastumissa. Muualla törmäyskivet ovat vain satunnaisina lohkareina, tai vain kairauksin tavoitettuna syvällä maanpinnan alla.
Söderfjärdenin ohella ainoa, jonka reunakin näkyy maastossa. Muut Suomen kraatterit ovat lähinnä ”reunattomia” järvien ja/tai soiden täyttämiä kuoppia, mutta esimerkiksi Lakeaharjulla käy ilmiselväksi se, että törmäyskraattereilla todellakin on kohonnut reuna.
