Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston 50-vuotisjuhlassa yleisö sai nauttia opiskelijoiden monipuolisista tanssi- ja musiikkiesityksistä. Alajärven koulukeskuksen auditoriossa nähtiin sunnuntai-iltapäivänä kymmenien eri esiintyjien näytteitä opiston opetusryhmien taidoista.
Soinin soittokunta avasi juhlatilaisuuden Hannu Antilan johtamana. Soittokuntaa oli täydennetty Alavuden Puhallinorkesterin soittajilla.
Lehtimäen pelimannien 14-jäseninen ryhmä esitti niin valssia, tangoa, jenkkaa kuin polkkaakin. Vimpelin viulunsoiton opiskelijat esiintyivät yhdessä Windalan pelimannien kanssa.
Opiston yksinlaulun opiskelijat Heidi Huvila, Tuija Perälä ja Tuula Kurunmäki lauloivat kolmestaan Virve Männikön säestämänä. Tiina Uitto-Peltokankaan opettaman salsamix-tanssiryhmän esittämät bachata ja salsa toivat juhlaan Latinalaisen Amerikan tunnelmaa.
Lehtimäen senioritanssiryhmä puolestaan esitti kaksi kappaletta Tuula Hankaniemen ohjaamana. Ohjelmaesitykset päätti kuorolauluun Vimpelin Mieslaulajat, joita johti pitkän uran kansalaisopiston opettajana tehnyt Olli Uusitupa.
Alajärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Sillanpää toi Alajärven kaupungin tervehdyksen ja onnittelut kansalaisopiston juhlaan. – Opisto on hyvä esimerkki kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä, josta me kaikki alueen asukkaat hyödymme lapsista vaariin, Sillanpää aloitti puheensa.
Hän piti opiston tuomaa koulutus- ja kurssitarjontaa tärkeänä lisänä alueella. Sillanpää toivoi, että jatkossakin saadaan nauttia kansalaisopiston palveluista.
– Alueen kansanedustajien on syytä pitää eduskunnan päätöksentekoelimissä huoli kansalaisopistojen tulevaisuuden toimintaedellytyksistä, Sillanpää totesi. Hän pohti puheessaan myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kansalaisopiston yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
– Kansalaisopisto on sellainen hiljainen puurtaja, jonka merkitystä ei ole välttämättä aina huomioitu tarpeeksi. Tulevaisuuden kansalaisopisto voisi ottaa tulevaisuuden kunnassa yhä isomman roolin.
Opiston rehtorina vuodesta 2002 toiminut Aulis Hautamäki kertoi kansalaisopiston perustamisesta sekä opiston eri vaiheista viiden vuosikymmenen ajalta. Puheen taustalla nähtiin valokuvadiaesitys kansalaisopiston historiasta.
Opetustoiminta opistossa alkoi 1.9.1966. Liikunta, kotitalous ja konekirjoitus olivat ensimmäisen lukuvuoden suosituimmat oppiaineet. – Liikunta on säilyttänyt asemansa, konekirjoituksen tilalle on tullut tietotekniikka, Hautamäki kertoi nykytilanteesta.
Jo alusta lähtien opetusta pyrittiin viemään mahdollisimman moneen kylään. Viime vuosikymmeninä opetus kylissä on vähentynyt kyläkoulujen lakkauttamisten myötä.
Hautamäki näki kuitenkin, että usein kansalaisopisto on viimeinen julkisia palveluita tarjoava taho kylillä. – Pitää paikkansa, että viimeinen sammuttaa valot, eli kansalaisopisto, Hautamäki totesi.
Kansalaisopistojen liitolta oli anottu ansiomerkkejä opiston pitkäaikaisille opettajille. 12:lle myönnettiin ansiomerkki yli 20-vuotisesta urasta. Tuula Hankaniemelle ja Tapani Tallbackalle myönnettiin ansiomerkki yli 30-vuotisesta urasta. Olli Uusituvalle myönnettiin ansiomerkki yli 40-vuotisesta urasta.
Hautamäki muistutti tulevista opiston näyttelyistä ja esityksistä kevään aikana. Tänä keväänä on jo ollut useita opiston eri näyttelyitä, konsertteja sekä näytelmäryhmien esityksiä nähtävänä.
Jaana Koivukoski
