Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto palkitsee vuosittain parhaat maatalousalan työssäoppimispaikat. Palkittavat tilat valitsee ammatilliset oppilaitokset alueittain vuorosysteemillä.
MTK-Etelä-Pohjanmaan liitto palkitsi lauantaina 16.4. parhaan työssäoppimispaikan, joka on edistänyt maatalousalan perustutkinnon suorittamista tarjoamalla hyvän ja kannustavan työssäoppimispaikan.
Tänä vuonna oli E-P:n alueella Järviseudun ammatti-instituutin vuoro valita palkittava työssäoppimispaikka. Parhaaksi TOP-paikaksi valittiin Marko ja Marja Viitasaaren tila Alajärveltä. Heidän tilallaan, Koskenvarren Highlander, kasvatetaan ylämaan karjaa ja harjoitetaan mm. tuotteiden suoramyyntiä tilalta.
Tila on tarjonnut monipuolisen ja kannustavan työssäoppimispaikan maatalousalan perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. Tilalla on ollut Jamilta myös luonto- ja ympäristöalan opiskelija työssäoppimassa.
Työssäoppiminen on keskeinen osa ammatillista perustutkintoa niin maatalousalalla kuin muillakin aloilla. Opiskelijat kokevat työssäoppimisen erittäin mielekkääksi osaksi opintoja. Työssäoppiminen on myös erittäin tärkeä linkki työelämän ja oppilaitoksen sekä opettajan ja opetuksen välillä.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Uusi lainsäädäntö astuu voimaan tammikuussa 2018. Valmistelujen mukaan tulevaisuudessa työssäoppimisen merkitys tulee entisestään korostumaan, sillä työssäoppimisen määrää tullaan lisäämään.
Työnohjaus avainasemassa
Vuonna 2010 perunanviljelystä Ylämaannautaan tuotantosuuntansa vaihtaneelle Koskenvarren Highlander -tilalle ensimmäinen työssäoppija löysi tiensä viime syksynä.
Toista vuotta Jamilla opiskeleva, vuoden kuluttua maaseutuyrittäjäksi valmistuva Viktoriia Lebedeva kertoo, että aluksi hän sai apua sopivan tilan löytämiseen koululta. Aluksi hänen tulkkinsa oli puhelinyhteydessä Markoon ja sen jälkeen Viktoriia oli päättänyt tulla itse paikan päälle käymään.
Puoli tuntia puhuttuaan Marko oli luvannut harkita ja vielä ennen päätöstä hän kävi keskustelun opettajan kanssa.
Marko Viitasaari kertoo, että hänen oli tarkkaan punnittava paljonko aikaa työnohjaus häneltä veisi, ja onko hänellä tuo aika?
– Työssäoppija ei ole tullessaan valmis, joten häneltä työ ei suju yhtä nopeasti kuin itseltä. Jotta kaikki menee hyvin ja opiskelija saa tarvitsemansa opin, se vaatii paljon aikaa varsinkin alussa, Viitasaari sanoo ja muistelee omia opiskeluaikaisia harjoittelukokemuksiaan, osa hyviä ja osa vähemmän hyviä.
– Olen itse nähnyt että perehdyttäminen on erittäin tärkeää ja ajattelin, että jos harjoittelijan otan, haluan tehdä sen kunnolla.
Homma toimi niin isännän kuin työssäoppijankin kannalta, sillä Marko sanoo, että työssäoppijat ovat jatkossakin tilalle tervetulleita, kunhan ajankohta on oikea.
Viktoriia osoittautui aktiiviseksi ja innokkaaksi opiskelijaksi ja myös Viktoriian antama palaute kymmenviikkoisesta jaksostaan tilalla oli niin hyvä, että hänen ja myöhemmin lyhyemmällä harjoittelujaksolla olleen ympäristöpuolen Juho Ylösen lausunnot painoivat valinnassa parhaaksi maatalousalan työssäoppimispaikaksi.
– Oli hienoa nähdä miten paljon Viktoriia kehittyi esimerkiksi traktorin ajossa harjoittelujakson aikana, Marko sanoo ja toteaa, että kokee myös nuorten alan opiskelijoiden tukemisen ja rohkaisun tärkeäksi asiaksi, koska tekijöitä alalla tarvitaan jatkossakin.
Monipuolinen harjoittelupaikka
Viktoriia kertoo, että hän viihtyi tilalla harjoittelunsa hyvin ja sai tehdä monenlaisia töitä ruokinnasta traktorin ajoon, vasikoiden merkitsemiseen ja karjan siirtoon. Mukavaa oli olla mukana myös myyntipäivässä.
Viktoriia opiskelee alalle, koska tykkää olla eläinten kanssa ja kokee alan hyvin mielenkiintoiseksi. Hänellä ei kotonaan ole maatilaa, joten opinnot hän aloitti aivan puhtaalta pöydältä. Nykyisin valtaosa Jamin maatalousalan opiskelijoista ei enää olekaan maatalojen tyttäriä ja poikia.
Työssäoppimista ohjaava opettaja Markku Latvala kertoo, että oppilaitoksen näkökulmasta Viitasaaren tila osoittautui joustavaksi työssäoppimispaikaksi, josta oppilailta saatiin hyvää palautetta. Oppilasta oli ohjattu hyvin, eikä vain otettu työhön.
Työssäoppimispaikkoja maatalousalallakin tarvitaan joka vuosi kymmenkunta. Opiskelijat valitsevat paikkansa itse, joten paikat myös vaihtuvat vuosittain hyvin paljon. Viitasaaren tila sopi mainiosti naudanlihankasvatus -kurssin harjoittelupaikaksi ja harjoittelun aikana Viktoriia teki tilalla myös näytön.
Ylämaankarja kasvaa hitaasti
Marko Viitasaari kertoo, että luomutuotantoon ja ylämaankarjaan tuotantosuunta muutettiin tilalla jo 2010, mutta vasta viime kesästä alkaen on tuotteiden suoramyyntiin keskitytty intensiivisemmin.
Tämä johtuu siitä, että vasta nyt volyymit ovat riittävät – ylämaankarja ei vartu ruokapöytiin saakka kovinkaan sukkelasti.
Nyt tilalla käyskentelee toista sataa eläintä, joista noin 40 on emolehmiä. Kyse on itsestään uudistuvasta karjasta, joka asustaa pääsääntöisesti ulkona, toki sille on tarjolla kuivat katoksetkin.
Ylämaankarjan kasvattamisessa suuri haaste on tuotteiden markkinointi. Myynti on hoidettava itse, koska suuret teurastamot eivät ota ylämaankarjaa niiden karvojen ja sarvien takia ja toisaalta myös siksi, että määrät ovat liian pieniä.
– Ylämaannaudan liha on erilaista kuin tavallinen naudanliha, tummempaa ja maukkaampaa. Vähän kuin naudan ja hirvenlihan väliltä, Marko kuvailee.
Kaikki tilan tuottama liha myydään suoraan kuluttajille. Koskenvarren Highlander onkin onnistunut jo löytämään suuren joukon uskollisia asiakkaita noin kerran kuukaudessa järjestettäviin myyntipäiviinsä. Seuraava myyntipäivä on Vapun aattona, lauantaina 30.4. kello 11-15.
Myyntipäivinä ja muutaman viikon sen jälkeen tarjolla on aina tuoretta lihaa ja jalosteita. Muinakin aikoina ostoksille voi tulla, mutta kannattaa vaikka puhelimitse varmistaa että isäntäväki on paikalla.
Tuula Jokiaho
