Vimpelin kunnan tänään lauantaina järjestetty 150 -vuotisjuhla oli kansanjuhla, josta tönöttäminen oli kaukana!
Tönöttämään ei ryhdytty, vaikka juhlapuhujaksi saatiin pääministeri Juha Sipilä, päinvastoin Vimpeli ja vimpeliläiset näyttivät pääministerille, mistä on hyvä yhteishenki ja itsenäisyyden halu tehty.
Näissä juhlissa viihtyikin varmasti jokainen paikalle tullut. Juhlista ei puuttunut naurua, mutta välillä oli pakko myös pyyhkäistä liikutuksesta silmäkulmaa.
Upean juhlaohjelman kohokohtana oli pääministerin pitämä juhlapuhe.
Sipilä aloitti puheenvuoronsa omilla pesäpallomuistoillaan todeten, miten suuri ilo ja kunnia osallistua 150-vuotisjuhlaan urheiluselostajien legendaariseksi kutsumalla Saarikentällä.
– On oikeastaan itsestään selvää, että juhlia vietetään juuri tässä paikassa. Kokoontuuhan Saarikentän pesäpallo-otteluihin usein enemmän väkeä kuin kunnassa on asukkaita. Pesäpallo-otteluissa te vimpeliläiset koette vahvan yhteisöllisyyden, me-hengen. Ja juuri pesäpallosta Vimpeli kaikkialla tunnetaan.
– Tämän kunnan perustamiskokous pidettiin tammikuussa 1866. Vimpeli on Suomen 28. vanhin kunta, ja kunnan historia on kuvaus Suomen teollistumisesta. Teillä on ollut ja on maineikkaita ja menestyneitä muun muassa metallialan yrityksiä.
– Viime vuosisadan alussa kunta teollistui nopeasti ja tervan- ja kalkinpoltto toi toimeentuloa. Suksien valmistus teki kuntaa tunnetuksi laajemminkin. Vimpeliläisillä sukset olivat tekemässä sitä ihmettä, jonka suomalaiset miehet ja naiset ponnisteluillaan sodissamme saavuttivat, Sipilä muistutti.
– Teollisuuden perinne elää Vimpelissä edelleen vahvana ja kunnan lippulaivayritysten kuten Ruukin ja Nordkalkin myötä työpaikkaomavaraisuus on selvästi maan keskiarvoa korkeampi, noin 90 prosenttia. Olette aina olleet yrittäjäpitäjä. Teillä on vahva kotiseutu- ja yrittäjähenki.
– Kuntien syntyhistoriassa tehdyt ratkaisut ovat ajankohtaiset myös tänään. Kun osa kirkollisista tehtävistä jaettiin vuonna 1865 annetulla asetuksella perustettaville kunnille, sovittiin muun muassa omaisuuden jaosta, päätöksentekomenettelystä, tarvittavien varojen keräämisestä ja varojen käytön seurannasta.
– Perinteisesti kirkko oli vastannut tuon ajan köyhäinhoidosta, nyt vastuuta siirrettiin kunnille, joiden tuli kuntakokouksissa päättää esimerkiksi terveydenhoidosta. Nämä puolentoista vuosisadan takaiset teemat kuulostavat jotenkin tutulta.
– Kehityskulku, jossa kunnat huolehtivat ihmisten tärkeimmistä peruspalveluista on noin 150 vuotta vanha. Nyt on luonteva aika päivittää rakenteita vastaamaan paremmin sitä aikaa, jossa nyt elämme.
– Maakunta- ja soteuudistuksella vastaamme tähän muutokseen. Perusajatuksena tässä uudistuksessa on sopivien hartioiden löytäminen eri palveluiden turvaamisessa. Paikalliset asiat on jatkossakin hoidettava paikallisista lähtökohdista käsin kunnissa.
– Vahvat maakunnat perustetaan alueellisten asioiden hoitamiseen, joissa tarvitaan alueen omaa näkemystä, mutta joiden hoitaminen on yksittäiselle kunnalle raskasta. Valtion tehtäviä siirretään alueiden vastuulle ja valtion rooliksi jää esimerkiksi oikeusvaltion ylläpitäminen ja kansainväliset asiat.
– Tässä historiallisessa muutoksessa siirrämme yhteensä noin 400 organisaation tehtäviä kansanvaltaisesti johdetulle 18 maakunnalle. Tämä vahvistaa kansanvaltaa Suomessa ennennäkemättömällä tavalla.
– Esimerkiksi erikoissairaanhoidon päätöksistä on tähän saakka päätetty kuntayhtymien hallinnossa, joka ei ole ollut kansalaisten valittavissa. Työvoimapalveluita ovat hoitaneet TE-toimistot, joihin äänestäjät eivät ole voineet vaikuttaa. Jatkossa tuomme esimerkiksi nämä palvelut suoran kansanvallan ja kasvollisten päättäjien vastuulle.
maakuntien perustamisen myötä kunnan rooli muuttuu. Sipilä totesi, että peruspalvelukunnasta siirrytään elinvoimakunnan suuntaan, kohti ihmisten yhteisöä.
– Menestystekijöinä kunnan tulevaisuudessa korostuvat vahva paikallinen identiteetti ja yhteisöllisyys sekä yhteistyö alueen yritysten, järjestöjen ja kunnan välillä. Näiltä osin tulevaisuuden kunnan menestystekijät ovat Vimpelissä kunnossa.
– Vimpelin taivaalla on myös synkkiä pilviä. Edellinen hallitus käynnisti kunnan taloutta koskevan arviointimenettelyn heikkojen tunnuslukujen johdosta, joka johti sittemmin erityiseen kuntajakoselvitykseen.
– Tämä raskas vaihe on nyt takana ja kunta on ilmaissut vahvan tahtonsa säilyä itsenäisenä. Pallo on nyt siirtynyt valtioneuvostolle, joka tekee asiassa päätöksen lähiviikkoina.
Valtaisat aplodit Sipilä sai kesken puheensa todetessaan voivansa antaa Vimpelille tunnustusta niistä ponnisteluista, joihin kunnassa on itsenäisyyden säilyttämiseksi ryhdytty.
– Kunnan viime vuoden lähes 1,4 miljoonan euron positiivinen tulos on hyvä, ellei jopa erinomainen saavutus.
– Yhteisen tahtotilan vahvistuminen itsenäisen Vimpelin turvaamiseksi on ollut positiivinen asia. Keskeistä on se, kuinka kestävällä pohjalla taloudessa tapahtuneen muutoksen arvioidaan olevan.
Lue lisää Vimpelin ikimuistoisista juhlasta torstain 19.5. lehdestä!
Tuula Jokiaho
