Suomen sana helluntai juontaa juurensa ruotsinkieliseen termiin pyhät päivät. Lähes kaikilla muilla eurooppalaisilla kielillä juhlapyhän nimi viittaa kreikkalaiseen termiin pentecoste eli viisikymmentä päivää. Helluntai on 50 päivää pääsiäisen jälkeen.
Kristillinen helluntaijuhla juontaa juurensa juutalaisten viettämään shavuot-juhlaan. Juutalaiset muistavat juhlassaan Siinai-vuorella Moosekselle ilmestynyttä Jumalaa. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka Jeesuksen opetuslapset kokoontuivat suljettujen ovien sisällä säästyäkseen kuulusteluilta, jotka liittyivät Jeesuksen kadonneeseen ruumiiseen. Yksi heidän kokouksistaan osui juutalaisten shavuot-juhlan aikaan.
Opetuslapset olivat yhdessä Neitsyt Marian kanssa, kun saliin levisi kova tuuli ja tilan täytti jylinä. Paikalla olijoiden päälle laskeutuivat liekit. Se oli Pyhä Henki, joka laskeutui heihin. Tämän jälkeen he osasivat puhua kielillä.
Kuvan kertomaa
Paris Bordonin maalauksen helluntain kuvaus noudattaa tarkasti Raamatun tekstiä. Opetuslapset ja Maria ovat kokoontuneina suljetussa tilassa. Opetuslapsia on taas kaksitoista, sillä Juudas Iskariotin tilalle on tullut Mattias.
Maalaus esittää tilaan tulevan Pyhän Hengen kirkkaana valona. Niin sanotut puhuvat kädet ja etualalla istuvan vihreäpukuisen opetuslapsen kädessä oleva kirja alleviivaavat kristillisen kirkon syntyä ja oppia. Päivää pidetäänkin joidenkin traditioiden mukaan kristillisen uskon perustamispäivänä.
Puhuvilla käsillä tarkoitetaan elehtiviä käsiä, kuten takana olevien apostolien selvästi liikkeessä olevat kädet. Ne viittaavat teologiseen väittelyyn ja siten siis tuleviin kirkolliskokouksiin.
Taempana olevat apostolit ovat lähempänä Jumalan mysteeriä. Tila on pylväillä jaettu siten, että jonkinlaisen esiripun takana on aavistettavissa jumalallinen salaisuus. Pylväät pienenevät voimakkaasti sitä kohden mennessä. Ne apostoleista, jotka voimakkaimmin osallistuvat käsillään teologiseen väittelyyn, ovat lähempänä totuutta.
Kuvan asetelma korostaa Neitsyt Marian asemaa. Hänet on laitettu istumaan kuin valtaistuimelle, kullanhohtoisen kankaan päälle. Etupaneelin korkokuvat eli reliefit viittaavat kaiken alkuun sekä kristillisen kirkon leviämiseen. Oikeassa reliefissä on kuvattu perisynti ja vasemmalla taas on sotatila. Teos onkin maalattu aikana, jolloin taistelut islaminuskoisia ottomaaneja vastaan olivat kovimmillaan.
Helluntaita vietetään tänä vuonna 15.5.
