Järviseutu-Seura ry:n vastuulle on luovutettu varsin poikkeuksellinen arkisto, jollaisia koko Euroopasta löytyy muualta vain Berliinistä, Pariisista, Lontoosta ja Roomasta.
Kyseessä on Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n alainen Pohjoismainen planeettakuva-arkisto. Näitä taivaallisia kuvia on yli 8000 kappaletta ja lisäksi mukana on digitaalista aineistoa. Arkisto kokonaisuudessaan on edelleenkin tutkijoille arvokasta lähdeaineistoa ja osin myös ainoaa, mitä joistain planeetoista on nykyäänkään saatavilla.
Aineisto siirtyi Järviseutu-Seuralle Oulusta. Oulun yliopiston Fysiikan laitoksen tiloissa toimi 20 vuoden ajan Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n alainen Pohjoismainen planeettakuva-arkisto.
Arkistoon kuuluu avaruusluotainten ottamia valokuvia etenkin Kuusta, Marsista ja Venuksesta. Kuvia on käytetty aktiivisesti tutkimukseen, koulutukseen ja kansanvalistukseen.
Arkiston toiminnan lakattua Oulussa tämä ainutlaatuinen ja arvokas kuva-aineisto päätyi tänä keväänä Järviseutu-Seura ry:n hallintaan. Kuva-aineisto linkittyy Järviseutuun Lappajärven synnyttäneen meteoriitin kautta.
Avaruudellinen teema tarjoaa mahdollisuudet kehittää kuva-arkiston käyttöä myös suurelle yleisölle suomen tunnetuimman ja tutkituimman kraatterijärven rantamilla. Järviseutu-Seuran puheenjohtaja Mauno Puotinen toteaakin, että materiaalin saaminen juuri kraatterijärven reunamille antaa mielenkiintoisia haasteita.
Järviseutu-Seura ry:n OutdoorsLife hankkeen projektipäällikkö Hannu Nevala kokee symboliikan osuvaksi, onhan järven muodostanut meteoriitti tullut juuri siltä suunnalta, mistä kuvat kertovat.
Arctic Planetary Science Institute ry:n tähtitieteilijät, kaikki Oulun yliopiston kasvatteja, Marko Aittola, Teemu Öhman, Soile Kukkonen ja Jarmo Korteniemi esittelivät aineistoa Lappajärvellä tänään tiistaina.
– NASA alkoi 60 -luvulla tuottaa kuvamateriaalia ja kun materiaalia tuli 70 -luvulla yhä enemmän, se päätti perustaa arkistoketjun tutkijoille ja muille kiinnostuneille. Yhdysvaltojen lisäksi arkistoja perustettiin myös Eurooppaan, vuonna 1991 Oulun yliopistoon, kertoo Aittola.
Arkiston vanhimmat kuvat ovatkin 60 -luvulta, osa paljon uudempia. Kaikki ovat edelleen täysin käyttökelpoisia tutkimukseen, osa parasta saatavilla olevaa materiaalia.
Kaikkien arkistojen tarkoitus on paitsi toimia tutkijoiden apuna, myös esitellä kuvia suurelle yleisölle. Tästä syystä Järviseutu-Seurakin on nyt mietinnän edessä, miten aineisto tuodaan kiinnostuneiden ulottuville?
Nevalan mukaan ajatuksia ja ideoita on jo ollut ilmassa ja jopa eurooppalainen planeettatietokeskus on vilahtanut ajatuksissa. Kuvat tarvitsevat sopivat tilat ja sen jälkeen keinon, jolla niiden sisältö avataan yleisölle. Pelkät kuvat eivät kerro matti meikäläiselle paljonkaan.
– Kuvia voidaan hyödyntää koko kraatterijärven alueella Lappajärvellä, Vimpelissä ja Alajärvellä. Vimpeli on hankkeen kannalta tärkeä paikka, sijaitseehan siellä Lakeaharjun-Pyhävuoren alueella kraatterin reuna, Nevala muistuttaa.
Yksi keino aineiston esilletuomiseen voisi olla kiertävä näyttely, tiede ja turismi voisivat näin yhdistyä. – Tämän aineiston kanssa edes taivas ei ole rajana, Nevala visio.
Tuula Jokiaho
