Puskalat ja Silvoset ovat aina asuneet lähellä toisiaan Lehtimäen Peräkylässä, välillä toisiinsa sekoittuen. Suuri osa kylän muistakin suvuista liittyy joukkoon. Melkein kaikki ovat jotenkin sukua keskenään.
Näistä suvuista on nyt syntynyt uunituore kirja, jonka lähtökohtina ovat toisaalta 1872 vihityt Juho Israelinpoika Puskala (ent. Silvonen, ent. Roponen) ja Mathilda Kustaantytär o.s. Pellonpää, sekä toisaalta 1883 vihityt Matti Abraminpoika Silvonen (ent. Alaste, ent. Rantakangas) ja Miina Heikintytär o.s. Hernesmaa.
Kummankin parin osalta kuvataan kolme sukupolvea taaksepäin, jolloin päästään noin 1750-luvulle, sekä saman verran eteenpäin, jolloin ollaan nykypäivässä.
Nämä kaksi paria on valittu siksi, että heidän lapsiaan olivat Heikki Puskala ja Hilma Silvonen, jotka avioituivat keskenään. Heidän lastenlapsiinsa kuuluu Helka Rinne, o.s. Takala, joka on halunnut selvitellä omia taustojaan.
Tuloksena on nyt 206 sivua kertomusta ja kuvia suvuista ja niiden jäsenistä. Tekstin on kirjoittanut Kalervo Rinne. Pääosissa ovat Puskalat ja Silvoset, mutta mukana ovat monet muutkin sukunimet: Ahopelto, Annala, Hallinen, Hernesmaa, Keskinen, Kujala, Lipo, Muurinaho, Pellonpää, Puumala, Rantakangas, Rantala, Roponen, Saarimaa, Suokko, Takala, Viemerö ym.
Sukututkimus vie mennessään
Kirjan tehneet Helka ja Kalervo Rinne kertovat, että sukututkimus vei pariskunnan mennessään eläkkeelle jäämisen aikoihin. Jo aikaisemminkin sukututkimusta oli harrastettu, mutta kun aikaa oli enemmän, myös kiinnostus asiaa kohtaan kasvoi.
Helka on kotoisin Lehtimäeltä ja nyt julkaistu kirja kertoo hänen äitinsä suvusta. Kirja ”Vanhempiemme suvut” on saanut järjestysnumeron 1., koska seuraavaksi Helka ja Kalervo tarttuvat tutkimukseen Soinista kotoisin olevan Kalervon äidin suvusta. – Ja sen jälkeen varmaan isiemmekin suvut odottavat tutkijaa, Kalervo aprikoi?
Rinteet ovat asuneet jo vuosikymmeniä Espoossa, mutta tukikohta heillä on myös Lehtimäen Suninsalmella – kahdeksan kilometrin päässä Helkan kotipaikasta ja seitsemän kilometrin päässä Kalervon kodista. Helka kokeekin itsensä edelleen lehtimäkeläiseksi siinä missä Kalervo soinilaiseksi. Tästäkin syystä omien sukujen tutkiminen myös omien lasten ja lastenlasten käyttöön on ollut mielekästä.
Sukututkimus on maassamme ollut suosittua jo kauan ja nykyisin internet on tehnyt siitä helpompaa jokaiselle. Paras tapa selvittää omia taustojaan on tutkia kirkonkirjoja, joita löytyy netistä digitalisoituna vapaasti tutkittavaksi jokaiselle, lukuun ottamatta viimeistä sataa vuotta.
Lisätietoja kaipaava voi liittyä Sukuhistorian seuraan pienellä jäsenmaksulla ja saada yhä enemmän materiaalia tutkittavakseen.
– Vanhat kirkonkirjat on nykyisin varsin kattavasti digitalisoitu, esimerkiksi Lehtimäeltä ja Soinista niitä löytyy 1700 -luvulle saakka. Sen sijaan lähikunnissa mm. Ähtärissä kirkonkirjoissa on puutteita tapahtuneiden kirkkopalojen seurauksena, Kalervo Rinne selvittää.
Kirkonkirjoista löytyy tietoa kastetuista, rippikouluista ja muusta, mutta koska Rinteet eivät halunneet kirjastaan pelkkää luetteloa, on jokaisen kirjassa esiintyvän henkilön ympärille pyritty löytämään tietoa siitä, mitä hänen muihin vaiheisiinsa on kuulunut.
Tämä on tarkoittanut useita käyntejä Kansallisarkistoon, Hämeenlinnan maakunta-arkistoon ja muihin paikkoihin, joista löytyy tietoa mm. lainhuudoista, kauppakirjoista ja syytinkisopimuksista.
– Kirjassa idea ei ollut listata henkilöitä mahdollisimman pitkälle, vaan kertoa näistä ihmisistä aidosti jotain. Myös vanhoja kuvia on saatu kirjaan yllättävän paljon.
Jopa Facebook auttaa sukututkijaa
Internet auttaa sukututkijaa tänä päivänä monin eri tavoin ja yhtenä yksityiskohtana Kalervo Rinne kertoo, että kaksi Helkan isoisän veljeä tiedettiin muuttaneen Amerikkaan. Molemmat nämä miehet löytyivät tutkimuksen myötä ja kirjassa on kuvakin heistä molemmista!
– Vihtori Puskalaa etsiessäni selvisi, että hän oli muuttanut Amerikassa Minnesotaan ja myös kuollut aikanaan siellä. Laitoin Facebookiin hauksi Puskala ja Minnesota. Näin löytyi nimi, jolle laitoin viestiä kysyäkseni tietääkö hän Vihtori / Victor Puskalan? Vastaus tuli nopeasti: hän oli isoisäni!
Kirjasta on otettu sadan kappaleen painos ja ennakkotilaajat saavat oman painoksensa pikapuoliin. Kirjaa on mahdollista vielä saada tekijöiltä itselleen ja tulevana maanantaina 22.8. kello 15 eteenpäin Rinteet ovat Lehtimäen kirjastossa esittelemässä kirjaansa. Sinne kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!
Tuula Jokiaho
