Tina Khmelnitskaya, korutaiteilija, taidehistorioitsija ja vieraileva luennoitsijaprofessori Moskovan British High School of Art and Design -koulusta, työskenteli Nelimarkka-museon residenssissä kaksi viikkoa syyskuun aikana.
Taiteilijan ”Inspiroitunut Suomesta. Korun uusi tarina”-korusarja oli nähtävillä Villa Väinölässä kolmen päivän ajan.
Näyttelyn yhteydessä Khmelnitskaya piti luennon Desingin uudet aakkoset, joka keskittyi desing-korujen historiaan 1950-luvulta tähän päivään.
Demonstraatiopajassa puolestaan hän kertoi omien taidekorujensa taustoista ja käyttämistään materiaaleista. Pietarissa asuva Khmelnitskaya opettaa ja luennoi päätyökseen.
Khmelnitskayan näyttelyn koruista näkee, että vain taivas on rajana korujen suunnittelussa ja tekemisessä. Hän käyttää töissään paljon Sculpey-muotoilumassaa, joka on nykyään tunnettu materiaali. Osa koruista on maalattu akryylimaalilla, ja ne näyttävät keramiikasta tai posliinista valmistetuilta. Khmelnitskaya kuitenkin kertoo, että niistä valmistetut korut olisivat raskaita, Sculpey puolestaan on kevyttä materiaalia.
Khmelnitskaya on tehnyt koruja kymmenen vuotta. Hän on suunnitellut toistakymmentä kokoelmaa, mutta lisäksi hän suunnittelee koruja myös venäläisille muotitaloille.
Tällöin muotisuunnittelijat antavat hänelle aiheen, ja hän valmistaa korut sen mukaan. Muotitalot myös säilyttävät häneltä tilattuja koruja ja vuokraavat niitä ihmisille käytettäväksi.
Ylipäätään Khmelnitskayan korut on tarkoitettu käyttöön eikä pelkiksi taide-esineiksi. Hämmästyttävää oli, että Villa Väinölän näyttelyssäkin ihmiset saivat vapaasti koskea koruihin ja tutkia niitä. Korujen keveydestä ja materiaaleista oltiin yllättyneitä. Kaulakoru Jää Lapissa näyttää siltä kuin se olisi särkynyttä jäätä ja tehty painavasta kivimateriaalista. Käteen otettaessa se oli kuitenkin hyvin kevyt.
Taitelijan mukaan inspiraatio töihin tulee hänen matkoiltaan. Varsinkin Suomessa häntä inspiroivat luonto ja kulttuuri. Koruissa on lähteinä Lapin lisäksi muun muassa Kalevala, peikot, Helsinki, Porvoo ja Saimaa.
Demonstraatiopajassa nähtiin kuvia taiteilijan aiemmista töistä. Useissa koruissa tuli esille eri kansalaisuudet ja kulttuurit Afrikasta Kauko-Itään. Korut ilmentävät vettä, maisemaa, erilaisia kiviä. Khmelnitskaya kertoo, että kaikenlaisia materiaaleja voi käyttää, jos haluaa tehdä koruja.
Hän on käyttänyt esimerkiksi nylonverkkoa, avaimia, lastenleluja kuten Minions-hahmoja, pikkuautoja ja pieniä nukkeja, turkista ja pieniä narusta tehtyjä palloja. Hän myös kerää matkamuistoja, joita käyttää koruissaan materiaaleina.
Kahdessa näyttelyn korussa oli käytetty myös nykypäivän teknologiaa. Yksi kaulakoru laulaa sisäänrakennettujen kaiuttimien avulla Kalevalan runoa.
Peikkohahmo, jolla on neonväriset hiukset, puolestaan ryhtyy tanssimaan, kun se kuulee musiikkia. Eräisiin aiemmin tehtyihin koruihin oli liitetty myös liike; narusta tehtyjen pallojen sisälle oli laitettu pegasuksia ja lintuja, ja liikkuessa näyttää kuin ne lentäisivät.
Suomi on taiteilijalle entuudestaan tuttu maa, mutta Alajärvellä hän ei ollut aiemmin käynyt. Etsiessään itselleen residenssiä syyskuulle, hän löysi mahdollisuuden tulla Alajärvelle.
Khmelnitskaya oli tyytyväinen residenssissä viettämäänsä aikaan. Hän sai valmiiksi työt, jotka oli suunnitellutkin tekevänsä sekä sai kolmen päivän näyttelyn luentoineen. Osan töistä hän jättää Nelimarkka-museolle.
Jaana Koivukoski
