Vimpelissä nähtiin koko päivän kestänyt puunkorjuutyönäytös. A. Tiikkainen Oy teki hehtaarin kokoisessa leimikossa ensiharvennuksen Logman-Fixteri-harvennuskoneella Pekka Kankaan tilauksesta. Näytös keräsi paikalle paljon kaiken ikäisiä katsojia.
Koneen kuljettajana toiminut Jari Tiikkainen on ajanut kolme vuotta metsien ”3D-tulostinta”, joka ”tulostaa” pienläpimittaisen puutavaran kokopuuenergiaksi logistisesti tehokkaaseen muotoon. Kuljettaja tekee metsänhoitotyötä ja poistaa leimikosta sopivat puut. Tiikkainen kertoo, että taito valita oikeat puut poistettaviksi on tullut kokemuksen kautta.
Poistettavat puut katkaistaan joukkokäsittelevällä kouralla tyvestä ja puut syötetään nipussa Fixteri-paalaimeen tyvi edellä. Automaattinen paketointi jatkaa siitä. Vetorulla vetää puutavaraa 2,5 metriä kerrallaan paalaimen uumeniin, jonka jälkeen paketoinnin giljotiini tekee katkaisuliikkeen.
Tämä toistuu niin monta kertaa kuin on ohjelmoitu. Tässä kohteessa puusto oli alle 10 metristä, joten neljä työkiertoa oli todennäköisesti asetuksissa. Anturit valvoo syntyvän paalin kokoa. Puun matka käy alakammion kautta yläkammioon sidontaan.
Näytöksessä nähtiin, kuinka yhtäaikaisesti kuski kaatoi uutta puuta, paketointi veti edellisiä alakammioon ja sidonta sitoi yläkammiossa sitä edellisiä puita. Kohteelta kertyi 88 paalia keskipainon ollessa 477 kiloa. Runkoja poistui 1130 kappaletta keskikoon ollessa 37 litraa.
Paketointilaite siis punnitsi jokaisen paalin ennen pudotusta. Ennen punnitusta sitomisen jälkeen hytissä syttyy merkkivalo, joka tarkoittaa että paali on valmis. Sen kuski kuittaa, jonka jälkeen avautuvaleuka kääntyy ja paali siirtyy sivulle punnitusvarsille.
Samaten punnituksen jälkeen tietokone pyytää lupaa paalin pudotukseen ja kuski kuittaa senkin kun katsoo ensin että ei ole puuta siinä kohdalla mihin paali on seuraavaksi tippumassa. Paalit on helppo ja nopea kerätä metsästä pois ajokoneella kun on selvä ns. paalipolku, jolta paalit keräillään. Talvella paalit löytyvät myös lumen alta nätisti kokonsa ansiosta.
Metsäpohja jää siistiksi. Kankaan mukaan tämä on työmenetelmänä merkityksellinen juttu. Koska se ei ole pelkkä menetelmä, vaan koko logistiikka, jossa jaettavaa on enemmän. Tällä pienpuun korjuuseen kehitetyllä toimitusketjuratkaisulla on mahdollista saavuttaa suurempi hyöty samanaikaisesti niin metsä- ja energiateollisuudelle, korjuuyrittäjille, metsänomistajille kuin luonnollekin.
Kertymä on suurempi, varastotappioita ei juuri ole ja laatu on parempi.
Tiikkaisenkin mukaan paalattu puu on kuljetettavammassa muodossa ja varastotappio on pienempi. Paalin sisälle ei tule epäpuhtauksia, eikä mukana ole sammalta.
Kyseessä on jo vuonna 2003 keksitty menetelmä, jonka tehokkuus hypähti vuonna 2014. Kunnianhimosta tehokkuuteen: kuuluukin Fixterin slogan. Fixteri-paalain on koko energiapuuketjussa, kannolta kattilaan, kustannustehokas.
Suomessa nykymallin Fixtereitä on käytössä toista kymmentä ja jokainen kone toimii pääasiassa kahdessa vuorossa. Tiikkainen kertoo työskennelleensä yhdistelmällä viimeiset kolme vuotta, joten käyttökokemusta alkaa olla mukavasti. Menetelmä on suunnattu ensiharvennuksille ja nuorten metsien kunnostuskohteisiin.
Kankaan puolison Hannan isältään perimässä metsässä työskenteli lauantaina 24 tonnin painoinen yhdistelmä. Fixteri on asennettu Logman-metsäkoneeseen, josta paalainta ohjataan ja josta se ottaa myös käyttövoiman. Fixterit valmistetaan Vaajakoskella, Logman-koneet puolestaan Kurikassa.
Valmista jälkeä tulee keskimäärin noin puoli hehtaaria työvuoron aikana. Lauantaina oli tarkoitus saada koko hehtaarin ala pakettiin päivän aikana. Tapahtumaa sponsoroi Lappajärven Konetyöstö Oy.
Jaana Koivukoski
