Maan johtava bioenergian kehittäjä Vapo Oy on viime vuosina tehostanut turvetuotantoalueidensa tarkkailua.
Vuonna 2012 Vapo lupasi ympäristösitoumuksessaan, että kaikki sen tuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet ympärivuotisessa tarkkailussa. Kaikkiaan Vapon 332 turvetuotantoalueelta otettiin viime vuonna yli 17800 vesinäytettä.
Tarkkailun määrä on kasvanut vauhdilla. Viime vuonna tuotantoalueilta otetuista vesinäytteistä tehtävien analyysien määrä lähes kaksinkertaistui verrattuna vuoteen 2013. Vuonna 2015 analyysejä tehtiin yhteensä noin 150000. Näytteiden oton ja analysoinnin Vapolle toteuttavat ulkopuoliset ympäristömittauksiin erikoistuneet yritykset.
Päästötarkkailussa mitataan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää. Vesinäytteistä määritetään muun muassa kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Jokaista Vapon turvetuotantoaluetta tarkkaillaan vähintään ympäristöluvassa määrätyn mukaisesti. Alueilla, joille ei ole määrätty tarkkailuvaateita, on Vapo aloittanut tarkkailun omaehtoisesti.
– Olemme laajentaneet turvetuotantoalueiden päästötarkkailua vastaamaan Vapon ympäristösitoumusta. Haluamme olla selvillä toimintamme ympäristövaikutuksista ja varmistaa vesienkäsittelyn toimivuuden, kertoo Vapon laatu- ja ympäristöjohtaja Teija Hartikka.
Vesinäytteillä pitkä historia
Vapon tavoitteena on pitää omaehtoinen päästötarkkailun toteutus nykyisessä laajuudessa kolmen vuoden ajan.
– Näin saadaan riittävästi yhtäjaksoista tietoa tuotantoalueelta lähtevän veden laadusta ja sen myötä kuormituksesta, Hartikka sanoo.
Turvetuotantoalueiden tarkkailulla vesinäyttein on pitkä historia. Näytteitä on otettu jo 80-luvulta lähtien vesi- ja ympäristöpiirien ja sitten ympäristökeskusten velvoitteista. 2000-luvulla ympäristölupien mukana tuli lisää tarkkailuvaateita.
– Lisäksi Ely-keskusten, entisten ympäristökeskusten, kanssa on neuvoteltu tarkkailuista ja tarkkailtavista soista, Hartikka kertoo.
Tarkkailun lisääminen omaehtoisesti jokaiselle suolle parantaa tarkkailun kattavuutta ja luotettavuutta.
– Tuloksien perusteella pystytään arvioimaan, miten esimerkiksi jonkin tuotantoalueen pintavalutuskenttä toimii, Hartikka sanoo.
Työmäärä kaksinkertaistunut
Vapon näytteiden oton ja analysoinnin on Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla helmikuusta 2015 alkaen toimittanut Ahma ympäristö Oy, joka analysoi tuotantosoilta otettuja näytteitä pääasiassa laboratoriossaan Seinäjoella. Vapolle toimitettavat analyysipalvelut ja näytteenotto on kaksinkertaistanut Seinäjoen toimipisteen työmäärän.
– Vapon näytteenotossa työskentelee sulan maan aikana kymmenen henkilöä ja hiljaisempina talvikuukausina seitsemän henkilöä. Analysoinnissa työskentelee vuodenajasta riippuen 5-7 henkilöä, kertoo Ahma ympäristö Oy:n laboratoriopalvelujen toimialapäällikkö Ilkka Välimäki.
Viime vuonna Vapon tuotantoalueilta Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa otettiin reilu 9700 vesinäytettä.
Ympäristönäytteenottaja Oskari Salonen kävi heinäkuussa näytteenottokierroksella Seinäjoen ympäristössä sijaitsevilla tuotantoalueilla.
– Näytteenotossa lähtökohtana on, että näytteenottopaikka on oikea. Välillä ojat saattavat mennä kahden metrin välein ja silloin täytyy tietää, mikä on oikea, Salonen kertoo.
Oikean paikan lisäksi tärkeää on, että näyte otetaan ympäristöä häiritsemättä.
– Esimerkiksi pohjan sekoittuminen veteen pilaa herkästi näytteen. Mittakaivoissahan tätä ongelmaa ei ole, Salonen toteaa.
Kierroksen nevoista esimerkiksi Peurainnevalla ei ole lähtevän veden tarkkailuvelvoitteita ollenkaan, mutta Vapo on omaehtoisesti lisännyt tarkkailua myös sinne.
Esimerkiksi yksi pintavalutuskentistä on tällä hetkellä ympärivuotisessa tarkkailussa ja siellä otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisista vesistä noin 25 näytettä vuodessa. Kokonaisuudessaan Peurainnevalta otetaan vuodessa noin 50-60 vesinäytettä.
Fakta
– Kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella tarkkailussa ja lisäksi puolet tuotantoalueista on ympärivuotisessa tarkkailussa
– Vapon turvetuotantoalueilta otettiin viime vuonna yli 17 800 vesinäytettä
– Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uusien turvetuotantoalueiden kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman alueen vesistökuormitus lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa
– Vapon taloudellinen jalanjälki Etelä-Pohjanmaalla 21,5 miljoonaa euroa, koostuen palkoista, ostoista ja investoinneista (2015)
– Vapon taloudellinen jalanjälki Keski-Pohjanmaalla 1,2 miljoonaa euroa, koostuen palkoista, ostoista ja investoinneista (2015)
Laura Kujala/ Vapo Oy