Lappajärven Konetyöstöllä on alkanut neljäs vuosikymmen ja sen nykyisellä omistajalla Pekka Kankaalla on takana kymmenen vuotta yrittäjänä.
Yhtiö on valmistanut kymmeniätuhansia asennusvalmiita koneenosia ja työkaluja Suomessa toimiville konepajateollisuuden yrityksille, joko suoralla kontaktilla tai osana verkostoa. Konetyöstön vuonna 1985 perustanut Raimo Hyytinen jätti vetovastuun Kankaalle toukokuussa 2006.
Konetyöstö on merkittävä työllistäjä Lappajärvellä. Kankaan yrittäjäuran aikana työntekijöitä on enimmillään ollut 19, nyt 12. Kangas kiittelee työntekijöitä, joista jokainen on yltänyt hienoihin suorituksiin sen lisäksi että on ollut kantapään kautta oppimista.
– Lukua on otettu monta kertaa yrityksenä. Tekohengityskoneen töpselikin otettiin irti seinästä keväällä, mutta nyt tilauksia on tullut oikeastaan historiallisen paljon, Kangas kuvaa. Vielä keväällä työtilanne siis näytti erittäin heikolta, kunnes juhannuksen jälkeen asiakasyrityksillä alkoi kauppa käydä.
Hitsaushallissa ja pintakäsittelyssä raakaa työtä
Hitsaushallissa paiskivat töitä Pasi Lantela ja Mika Viinamäki sekä sahuri Mervi Osmonen. Lantela tuli alun perin töihin firmaan kiireapulaiseksi tammikuussa 1989.
– Nyt sitä kiirehommaa on riittänyt yli 26 vuotta, Lantela naurahtaa. Hänen mukaansa muutoksia on tapahtunut ainakin siinä, että talossa pystytään tekemään nyt isompaa tavaraa alusta loppuun.
Pintakäsittelyhallissa teräsraepuhalluksen ja märkämaalauksen tekevät Jari Ahvenniemi, Antti Keski-Kujala ja Kari Mäkelä. Mäkelä tuli Perhosta 12 vuotta sitten kokeilemaan työntekoa firmassa alle kahden tunnin varoitusajalla.
Hyvin on kokeilu sujunut ja työ itsessään hionut lappajärveläistyneen Mäkelän taitoja. Mäkelän ja Jari Ahvenniemen mukaan digitalisaatio ei ole vielä vähentänyt pintakäsittelyn raakaa työtä. – Ei muuta kuin kypärä päähän ja mies letkun kanssa suojahaalareissa puhaltamaan!
Sadasosamillin tarkkuutta koneistuksessa
Koneistushallissa cnc-ohjatuilla pitkäjyrsinkoneilla työskentelevät Jarkko Kautiainen, Mikko Pollari sekä Jari, Kimmo ja Marko Angervisto.
Koneistus on tietoja ja taitoja vaativaa tarkkaa työtä. Hyväksi sadasosamillin tarkaksi koneistajaksi tuleminen vaatii vuosien työssä oppimisen. Toimitusjohtaja Pekka Kangas kannustaa nuoria silti opiskelemaan, sillä opiskelu kantaa hedelmää myöhemmin tavalla tai toisella.
– Ammattitaidon lisäksi työntekijällä tulee olla asenne kohdallaan, Kangas muistuttaa.
Kangas itse opiskeli Lappajärven lukiosta ylioppilaaksi tulon jälkeen Vaasan ammattikorkeakoulussa mm. moniakselista valmistamista. Konetyöstöön hänet palkattiin 16 vuotta sitten koneistajaharjoittelijaksi hänen keskeytettyä opintonsa moniakselisen työstön opit tuoreessa muistissa. Marraskuussa 2002 yhtiön perustaja Raimo Hyytinen tuli pyytämään häntä töihin toimistotehtäviin.
– Olin onnellisesti koneistajana pitkäjyrsinkoneella kolmivuorotyössä, joten siinä meni kyllä hyvä koneistajanalku pilalle, Kangas kertoo värikkäästi.
Visiot seuraavalle vuosikymmenelle
Ennen suurta romahdusta vuoden 2008 liikevaihto oli yli 1,4 miljoonaa euroa. Tuosta liikevaihtotasosta pudotusta tuli reippaasti vuoden 2009 liikevaihdon jäädessä 0,6 miljoonaan.
Tämän vuosikymmenen alussa Konetyöstöllä oli edelleen kolme tappiollista tilikautta peräkkäin, mutta vaikeuksista huolimatta nyt ollaan syksyssä 2016 ja hengissä. Juuri nyt tilanne on Kankaan mukaan niin hyvä, että ylitöitä paiskitaan kun muuten ei kapasiteetti riitä.
Missä merkeissä Konetyöstön seuraava vuosikymmen sujuu muuttuvissa suhdanteissa, sitä ei tiedä kukaan, mutta Kangas luottaa työskentelykulttuuriin joka on vuosien varrella seiniin syöpynyt. Vuoden 2008 katastrofin jälkeen yhtään asiakasta ei ole menetetty ja uusia asiakkuuksia on syntynyt.
– Visioni on, että kymmenen vuoden kuluttua meillä on muutama asiakas enemmän kuin nyt ja liuta uusia nuoria miehiä ottamassa osaa osien valmistukseen tuotannossa.
Kankaan visio tarkoittaa myös nykyisen noin miljoonan euron liikevaihdon nousua. Koko Lappajärven kunnan kannalta sopii toivoa nyt keski-ikään päässeelle yhtiölle ruusuista jatkoa.
T. Tyynelä
