Syksyn lehdet, naatit, ruohosilppu ja muu puutarhajäte voidaan kompostoida omalla tontilla mullaksi. Puutarhajätteen kompostointi onnistuu vaikka kasalla, mutta kompostorissa maatuminen on nopeampaa.
− Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, silputtuja oksia, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
− Nyt syksyllä typpeä puutarhakompostiin saadaan naateista tai ruohon leikkuujätteestä. Ruoho kannattaa jättää talvehtimaan noin viiden sentin pituisena. Jos edellisestä leikkauksesta on kulunut aikaa, haravoidaan leikkuujäte kompostiin, jatkaa Biolanin Riikka Kerttula.
Pieneliöt, kuten sädesienet ja bakteerit, tuottavat elintoiminnoillaan kompostiin lämpöä. Kompostin lämpötilan noustessa kompostoituvan jätteen hajoamisnopeus kasvaa.
Kompostointi onnistuu vaikka lautakehikossa tai kasalla, mutta pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.
− Syksyn haravointijätteiden lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.
Kuiva jäte ei lahoa – muista kastella puutarhakompostia
Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä.
Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.
− Nyt syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään ensi keväänä. Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti, kertoo Biolanin Riikka Kerttula.
Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.
Laita tautiset kasvinosat lämpökompostoriin
Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa.
Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan mukana uudelleen puutarhaan. Tautiset kasvinosat silputaan ja peitetään vielä kompostin joukkoon, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin.
Toimivaan lämpökompostoriin saa laittaa
Älä laita kompostiin:
– muumiotautisia omenoita
– rupisia perunan mukuloita
– ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
– lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
– herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
– nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
– äkämäpunkkisia herukan oksia
– punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
– härmäisiä lehtiä ja versoja
– ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita
– möhöjuurisia juuria tai multaa
– kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
– peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
– pahkamätäisiä sipuleita
– rengasmätäisiä perunoita
– juureskellarin jätteitä keväällä
– juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä
Puutarhajätteen kompostoinnin ABC
– Kokoa kompostin pohjalle pieniä oksia tai haketta.
– Lisää kerroksittain vihreitä kasvinosia, lehtiä ja haketta.
– Nopeuta kompostoitumista ripottelemalla puutarhajätteen joukkoon kanankakkarakeita tai kompostiherätettä.
– Kastele komposti.
– Käännä komposti ensi kesänä.
– Komposti on valmista käytettäväksi 1−2 vuoden kuluttua.
