Lappajärven rantamaisemissa asuva Seppo Leväniemi on kiitollinen mies. Vajaa kuukausi sitten hän oli tilanteessa, josta selviäminen oli pieni ihme.
Suuri kiitos pelastumisesta lankeaa miehen etsintä- ja pelastustöissä olleille, mistä syystä Leväniemi kutsuikin kaikki pelastumiseensa vaikuttaneet henkilöt yhteiseen kahvitilaisuuteen Lappajärven paloasemalle.
Vesille vain oikein varustautuneena
Seppo Leväniemi vetää aina järvelle lähtiessään ylleen kelluntapuvun.
Tästä huolimatta Lappajärvi oli koitua miehen kohtaloksi, kun hän keskiviikkoaamuna 29.9. lähti kokemaan verkkonsa. Leväniemi oli huomannut myrskyn olevan nousemassa, ja ajatteli vain käväistä verkoillaan ennen sitä.
Tästä eteenpäin tapahtunutta on kerrattu tiedotusvälineissä moneen kertaan. Mies joutui veden varaan verkon sotkeuduttua veneen moottoriin, kotirantaan uiminen oli mahdotonta yltyneen tuulen vuoksi ja ainoa vaihtoehto oli kääntyä kellumaan ja antaa tuulen viedä.
Kylmässä vedessä tajunta katosi nopeasti ja kelluntapuku kannatteli eteenpäin ainakin noin 4,5 kilometrin matkan. Leväniemi tuli tajuihinsa saarella rantavedessä, josta pääsi kuin ihmeen kaupalla vieressä kelluneen verkkokalalaatikosta tukea ottaen rantaan.
Tuulensuojaa Leväniemi haki ulkovessasta, jossa nukkui ja keräsi voimiaan. Myöhemmin hän lähti etsimään sisäänpääsyä mökkiin, johon oli mentävä murtautumalla.
– Mökin omistajille olen kiitollinen, että sisältä löytyi kuivaa vaatetta ja polttopuita, Seppo muistelee.
Leväniemi laittoi rantaan vaatteita ja nuotion, jotta etsijät huomaisivat missä hän on. Nuotio kuitenkin kastui ja sammui myrskysateessa.
Aamun tullen Leväniemi yritti huudella apua ja alkoi miettiä lähtöä paikalta rannassa olevalla soutuveneellä. Avunhuuto oli kuitenkin vastarannalla kuultu ja soitettu paloasemalle.
Etsijät eivät enää olleet aamukymmeneltä arvanneet löytävänsä etsittävää elossa, mutta toisin kävi. Vene oli löydetty jo aikaisemmin ja myrskyisän sään myötä toiveet olivat hiipuneet.
– Tilanne oli pelottava, lopputulos olisi voinut olla ihan mitä tahansa varustuksestani huolimatta, Leväniemi toteaa nyt. Kokonaan pelko ei ole vieläkään väistynyt.
Kiitoskahvit etsijöille
Lappajärven paloasemalle kutsuttiin Seppo Leväniemen etsintöihin osallistuneet kiitoskahveille 5.10. Tilaisuuden alussa Leväniemi kiitti osallistujia ammattitaitoisesta etsinnästä, jossa oli mukana poliisi ja Lappajärven sopimuspalomiehet sekä vapaaehtoisia.
Kiitoshalauksen sai myös Leväniemen avunhuudot kuullut Pekka Mäki, joka toimi asiassa oikein soittaen paloasemalle ylipalomies Hannu Övermarkille kysyäkseen, onko joku mahdollisesti kateissa. Vastaus oli ollut ”kyllä”.
Silminnähden liikuttunut Leväniemi kohtasi näin henkilökohtaisesti pelastajansa ja osoitti kiitoksensa heille yhdessä ja erikseen.
Mukana ollut pelastuspäällikkö Keijo Kangastie näytti kartalta, miten etsintä oli edennyt virtauksia ja voimakasta etelätuulta tulkiten. Jos Leväniemen asiaankuuluva varustus olisi tiedetty varmaksi, olisi etsintäaluetta voitu jonkin verran kaventaa.
Etsinnöissä mukana olleet nuoret miehet kertoivat kahvihetken ja pelastuneen kohtaamisen korvaavan sen, miten he kylmissään ja sateen kastelemina yön pimeydessä ajoivat edestakaisin pitkin saarten ja maantien rantoja.
Kahvihetki venyikin puolentoista tunnin mittaiseksi ja lopussa Leväniemi kiitti mukana olleita. Kangastie puolestaan korosti etenkin syysvesillä liikkuvia aisallisesta pukeutumisesta, mistä Leväniemi on sananmukaisesti elävä esimerkki.
Ajatelkaa edes läheisiänne
Seppo Leväniemi sanoo, että pelastusviranomaisten toiminta tilanteessa oli täyden kiitoksen arvoista.
Jälkikäteen tilannetta miettiessä ihmetystä on aiheuttanut se, että henkisen puolen apua ei tarjottu Leväniemen läheisille missään etsintöjen vaiheessa, eikä pelastetulle tapahtumien jälkeen.
Miehen fyysinen kunto toki tarkastettiin heti, mutta muutoin tapahtumien avaamisessa on saanut kokea jääneensä tyhjän päälle.
Leväniemi muistuttaa, että paitsi hengenvaarassa olleelle, tällainen tapahtuma on valtava järkytys läheisille. – Jos vesille lähtiessänne ette ajattele itseänne, niin ajatelkaa edes niitä jotka jäävät rannalle, Seppo Leväniemi sanoo.
Nykyaikaiset kelluntahaalarit ovat mukavia ja lämpimiä, ja ennen kaikkea ne antavat aikaa pelastajille. Leväniemen ostoslistalle tuli heti tapahtumien jälkeen uusi Regatta -merkkinen kelluntahaalari paukkuliiveineen.
Tuula Jokiaho
