Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet hyvin harvinaisiksi tai hävinneet Suomen erinomaisen rokotuskattavuuden ansiosta. Tämän vuoksi kysymykset rokottamisen tarpeellisuudesta nousevat esiin.
– Kun pelkoa itse taudista ei enää ole, kiinnittyy huomio rokotusten todellisiin tai epäiltyihin riskeihin. Rokottamattomuudesta voi seurata tauti ja rokottamisesta haittavaikutus. Kumpi on sitten pahempi, toteaa kouluterveydenhoitaja Marleena Kuoppa-aho Järvi-Pohjanmaan perusturvasta.
Usein ihmisten suusta voi kuulla, että rokotteet sisältävät myrkyllisiä aineita, aiheuttavat diabetesta, autismia sekä allergioita ja kuormittavat lapsen vastustuskykyä. – Osa saattaa myös ajatella, että koska rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, niin rokotteet ovat turhia tai että on turvallisempaa sairastaa taudit kuin ottaa rokote.
– Nykytiedon valossa ja laajojen väestötutkimusten mukaan mikään rokote ei lisää autismin, diabeteksen tai allergioiden vaaraa. Rokottaminen on monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan, kuin taudin sairastaminen. Esimerkiksi tuhkarokkotartunnasta seuraa aivotulehdus 400 kertaa useammin kuin rokotuksesta.
– Nykyinen rokotusohjelma on perusteellisen harkinnan tulos, yksikään ohjelmassa oleva rokote ei ole turha.
Lastenneuvolan terveydenhoitaja Raili Rajala on huomannut, että viime vuosina vanhemmat ovat alkaneet selvästi enemmän miettimään rokotuksia. Lastenneuvola toivoo vanhemmilta kriittistä suhtautumista eri tietolähteisiin. Mm. THL:n nettisivuilta löytyy paljon hyvää, tutkimuksiin perustuvaa tietoa.
– Rokotuskattavuus on meillä Suomessa hyvä, lasten perusrokotteiden kattavuus selvästi yli 90 prosenttia. Vitosrokotteessa, johon kuuluu jäykkäkouristus, hinkuyskä, kurkkumätä, polio sekä Hib, kattavuus on kaikkein suurin, yli 95 prosenttia. Uusimpien rokotusten, rotavirus ja pneumokokki, rokotuskattavuudet ovat hieman pienemmät myös Alajärvellä.
– Hyvä rokotuskattavuus suojaa myös rokottamattomia tautien esiintymisen pienentyessä. Laumasuojaa ei kuitenkaan synny kaikkiin tauteihin. Jäykkäkouristusbakteeri on maaperässä oleva bakteeri, joten siltä ei voi suojautua laumasuojan avulla, vaan suoja perustuu henkilökohtaiseen rokotussuojaan.
Omakohtaisia kokemuksia rokotuksin vähennetyistä sairauksista ja niiden jälkitaudeista ei enää ole. – Esimerkiksi sikotaudin jälkitautina sairastettu kivestulehdus saattaa johtaa lapsettomuuteen ja raskausaikana sairastettu vihurirokko voi aiheuttaa vauvan sokeutumisen tai kuulovamman.
– Hemophilus influensa -bakteeri voi aiheuttaa kurkunkannentulehduksen, joka saattaa johtaa ilman nopeaa tehohoitoa lapsen kuolemaan. Tämä tauti on edelleen mahdollista saada, jos rokotussuojaa ei ole. Ongelmana nykyään tällaisten tautien kohdalla on, että ne ovat myös lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle vieraita.
Ennakkoluulot HPV -rokotteeseen vähenneet
Kouluterveydenhoitaja Marja-Leena Rauhala kertoo, että kouluun tuleva lapsi on saanut kattavasti perusrokotukset rokotusohjelman puitteissa. Perusrokotuksista kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokote tehostetaan 8. luokalla.
– HPV-rokote eli papilloomavirusrokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013. Rokote suojaa kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta. Rokote annetaan tytöille 6. luokalla. Rokotusikä on sopiva, jotta vasta-ainetaso on riittävä aikuisikään mennessä.
Joissain maissa myös pojat rokotetaan, mutta Suomessa on tällä hetkellä kahden rokotteen sarja vain tytöille. Rokote toimii siten, että se estää HPV-infektion, joka on kohdunkaulan syövän aiheuttaja.
HPV-infektio on oireeton kansantauti, sillä sen saa kahdeksan naista kymmenestä sukupuoliyhteyden ja ihokontaktin välityksellä. Jostain syystä joillakin infektio pitkittyy aiheuttaen solumuutoksia ja syöpää, mikä todentuu n. kymmenen vuoden päästä irtosolunäytteessä.
– HPV-rokote herätti alkuun ennakkoluuloja, mutta nyt yhä useampi tyttö ottaa rokotteen. Koko maan rokotekattavuus on tällä hetkellä 70 prosenttia. Järvi-Pohjanmaan kouluilla rokotettujen määrä vaihtelee 60 – 80 prosentin välillä.
– Suosittelen rokotteen ottamista, Rauhala toteaa. – Rokote on tutkittu ja turvallinen. Kohdunkaulan syöpään sairastuvista puolet on alle 45-vuotiaita. Kyse on tärkeästä naisterveyden ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä.
Tutkittua tietoa rokotteesta saa THL:n sivuilta. Mielipidekirjoitukset netissä ovat saaneet vanhemmat epäröimään rokotteen turvallisuutta. Niiden varaan ei kannata rokotuspäätöstä perustaa.
Tuula Jokiaho
