Joulun asema on korostunut nyky-yhteiskunnassa. Tämä pääsiäisen jälkeen suurin kristikunnan juhla ei ole kuitenkaan vanhin eikä aina edes sijainnut nykyisellä paikallaan 25.12.
Varhaisista teologeista toiset opettivat jopa, että vain synnintekijät juhlivat syntymäpäivää. Toisaalta jo 200-luvulla Egyptin eräät kirkkoisät määrittelivät Jeesuksen syntymäpäivää tarkemmin. Toiset sijoittivat sen 20. päivään toukokuuta, toiset taas 19. tai 20. huhtikuuta. Vuodelta 336 on tieto, että silloin joulua on vietetty 25.12.
Joulun ilosanomasta kertovat jo joulujuhlan nimet eri kielillä. Espanjan-, italian- ja portugalinkieliset sanat juontavat latinan verbiin syntyä, ranskan sana viittaa ilosanomaan eli evankeliumiin, englanniksi puhutaan Kristusmessusta, saksalaiset sanovat pyhä yö ja suomen sana joulu muistuttaa siitä, että kyseessä on juhla.
Raamatun kertomuksissa suuri ydin on siinä, että ensimmäiseksi tieto Messiaan syntymästä annettiin paimenille: tavallisille, tietämättömille, jopa halveksituille. Se jo todistaa joulujuhlan ilosanoman laajuutta. Kristus syntyi aivan kaikille. Valo lankeaa koko luomakunnan päälle.
Kuvan kertomaa
Zamoran katedraalin reliefissä enkeli ilmestyy taivaasta. Enkelin valo karkottaa tummat pilvet taivaalta. Kyse on ilmestyksestä ja Vanhan Testamentin ennustusten toteutumisesta, sen meille vahvistaa enkelin kädessä oleva kirja.
Jotain suurta ja mullistavaa on tapahtumassa: rauhan kuningas on syntynyt. Se kerrotaan näyttämällä, kuinka lammaslaumaa ahdistelleet kaksi petoa vetäytyvät pois. Uhka on ohitse.
Kolme paimenta ovat täysin yllättyneitä. Yhden valo herättää kesken makeimman unen. Toisella on hämmästyksen tähden pudonnut maahan jopa sauva ja eväskukkaro. Aivan reliefin edessä kuvattu vesileili on jo vihje kasteeseen ja Jumalan virvoittavaan lähteeseen.
Koko teoksen tausta on hieman ajalleen vanhahtavaan tapaan saatettu lehtikullalla kultaiseksi. Länsimaisessa taiteessa taustat tehtiin usein jo 1300-luvulta lähtien sinisiksi, taivaan värisiksi. Toisaalta joulun ja Kristuksen arvokkaan syntymäjuhlan kuvaamiseen kulta käy hyvin. Käytetäänhän tätä vanhaa Jumalan valon symboliväriä yhä paljon joulukoristeissa.
Reliefin reunoja kiertävät koristekuvioköynnökset ovat symbolisia. Granaattiomena, jossa on valkea malto, paljon siemeniä ja verenpunainen sisus, kertoo neitseellisestä syntymästä, veriuhrista ja sen lupaamasta uudesta elämästä. Viinirypäle muistuttaa ehtoollisen viinistä.
Joulupäivää vietetään tänään 25.12.
