Alajärven Lehtimäen Suokonmäki tunnetaan etelä-pohjalaisittain harvinaisen korkeana paikkana. Sen rinnepellot kohoavat 231 metrin korkeuteen. Vanhimmat viitteet asutuksesta ajoittuvat esikeraamisen Suomusjärven kulttuurin aikoihin.
Pysyvä asutus alkoi 1500-luvulla, jolloin perustettiin ensimmäiset tilat.
Suokonmäki oli 1700-luvulla Lehtimäen keskus ja liikenteellinen risteyspaikka, josta talvi- ja ratsutiet kulkivat Lappajärvelle, Kurejoelle ja Kuortaneelle.
Alue määriteltiin valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi vuonna 1995. Kun vedetään Suomen kartalla viivat läntisimmästä pisteestä Närpiöstä itäisimpään pisteeseen Ilomantsiin ja pohjoisimmista pisteestä Nuorgamista eteläisimpään pisteeseen Hankoniemeen, leikkaavat viivat toisensa Suokonmäen rinteessä.
Suokonmäen tuntee kuin omat taskunsa siellä koko ikänsä asunut Kyösti Pihlajamäki, edesmenneiden Hely ja Kalle Pihlajamäen neljästä lapsesta nuorimmainen.
Pitäjänneuvos, sotaveteraani Kalle Pihlajamäki tunnettiin niin paikkakunnalla kuin maakunnassakin aktiivisena yhteiskunnallisten asioiden hoitajana. Kyöstin siskoista Maija työskentelee STTK:laisen Toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajana ja erityisopettajana toiminut Raili-sisko asuu myös Lehtimäellä. Matti -veli on jäänyt eläkkeelle poliisin työstä Jyväskylässä.
Luokanopettajaksi valmistunut Pihlajamäki työskentelee opettajana Soinissa ja hoitaa myös kotitilan maita ja metsiä. Traktorit ja konehommat kiinnostivat häntä jo nuorena, eikä Kalle-isä kieltänyt nuorimmaisen innostusta.
Pihlajamäen ollessa ala-asteella Leppäsen koulu meni remonttiin ja neljännen luokan syksy käytiin Suokonaution tuvassa nykyisellä Kotiseututalolla.
– Tuosta ajasta jäi hyvin mieleen, kun koulukavereiden kanssa välituntisin lasketeltiin pulkkamäkeä Suokonmäellä. Saatiin aika kovat vauhdit. Naapurin isäntä kehui naureskellen ”korkeakoululaisten” touhuamista.
Suokonmäellä ja sen ympäristössä on ollut hyvät maastot harrastaa paitsi pulkkamäkeä, myös hiihtoa. Eipä ihme, että monia lehtimäkeläisiä hiihtäjiä on noussut SM-tasolle. Kyöstikin sai kipinän hiihtämiseen ja monet kisat tuli nuorena käytyä. Hienoa oli hiihtää maakuntaviestijoukkueessa useana vuonna.
Armeija-aikana hän osallistui puolustusvoimien hiihtokilpailuihin pioneeripataljoonan joukkueessa. Liikunta eri muodoissa ja avantouinti kuuluvat edelleen jokaviikkoiseen ohjelmaan.
Kun selkään lataa toisinaan 15-kiloisen jyvillä tai kivillä täytetyn repun ja nousee Suokonmäen näkötornin portaat ylös asti tai kävelee pitkin mäen rinteitä, niin tietää kuntonsa.
Peruskoulun jälkeen Pihlajamäki kävi lukion Alajärvellä ja konehommat kiinnostivat silloinkin.
– Abi-keväänä traktorilla ajaessa tuli kuunneltua ruotsinkielistä radiokanavaa ja läpihän kirjoitukset menivät, vaikka lukuhommat taisi vähäiselle jäädä, Kyösti muistelee.
Maamieskoulussa maataloustaidot haltuun
Keuruun pioneeripataljoonasta Pihlajamäki kotiutui aliupseerina. Armeijan jälkeen hän halusi perehtyä kunnolla maatalouteen ja hakeutui yo-pohjaiselle linjalle silloiseen Alajärven maatalous- ja puutarhaoppilaitokseen.
Oppilaskunnan puheenjohtajana ja sitä kautta oppilasedustajana oppilaitoksen johtokunnassa toimiminen innosti jo tuolloin yhteisten asioiden hoitamiseen.
– Se oli hienoa aikaa ja kaveripiiriin onkin jäänyt Kurejoen ajoilta monia hyviä ystäviä.
Maataloustietoja ja -taitoja Pihlajamäki oppi tietysti kotonaankin, mutta paljolti myös paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnassa juuri edesmenneen Aarno Lagerin innokkaassa opissa.
Monet palstaviljelyt viljeltiin kotona ja traktorin taitoajokilpailuissa vuosina 1979-1990 käytiin lähialueella ja maakunnassa, kerran myös valtakunnan tasolla. Muutaman piirinmestaruuden lisäksi muistoihin on jäänyt SM-kisan yhdeksäs sija.
– Olin kotona oppinut ajamaan takavetoisella traktorilla, mutta SM-kisassa oli alla ensimmäisen kerran neliveto. Se olikin hiukan erilainen käänneltävä ja virheitä tuli, Kyösti muistelee huvittuneena reilun 30 vuoden takaisia aikoja.
Tänä päivänä maatalousyrittäminen myös huolestuttaa Pihlajamäkeä.
– Tilojen tulee olla kooltaan entistä suurempia, jotta alalla pystyy menestymään. Viljelijät joutuvat entistä kireämmälle. Arvostan kovasti heidän työtään. Se on kovaa työtä.
Yhteiskunnallisissa asioissa jo pitkään
Yhteisten asioiden hoitaminen taitaa olla Pihlajamäellä veren perintöä. Isä-Kalle oli monessa mukana, mm. 36 vuotta kunnanvaltuustossa.
Kyöstikin toimi Lehtimäellä kunnanvaltuutettuna yhden kauden ja kaksi kautta varavaltuutettuna ensin Lehtimäen ja sitten Alajärven valtuustossa.
Sivistyslautakunnan puheenjohtajana Lehtimäellä Kyösti toimi vuodet 2001-2008.
Lehtimäen Osuuspankin hallinnossa hän on toiminut 1990-luvun alkupuolelta asti. Hän kuuluu myös Etelä-Pohjanmaan OP-liiton hallitukseen.
– Nykyään digitalisaation aikana kilpailu pankkialalla on laajaa. Perinteisten pankkien lisäksi asiakkaista kilpailevat myös muut toimijat esim. kaupat ja vakuutusyhtiötkin. Osuuspankit pyrkivät palvelemaan asiakkaita lähellä ja henkilökohtaisesti.
Yli 25 opettajavuoden myötä myös opettajayhdistystoiminta kuuluu Kyöstin elämään. Hän kuuluu OAJ Pohjanmaan hallitukseen, on varajäsen OAJ:n valtuustossa ja toiminut luottamusmiehenä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella. Soinin Opy:n puheenjohtajana Kyösti nauttii alan kehityksen seuraamisesta.
– Soinissa on hyvä työskennellä. Meillä on hyvät suhteet kunnan luottamushenkilöihin ja virkamiehiin. Myös puitteet ovat hienot. Työkaverit ja muutkin kuntalaiset haluavat tehdä hyvässä hengessä yhteistyötä koulun kanssa.
– Yrittäjyys on Etelä-Pohjanmaalla erityisen voimakasta ja se näkyy myös uudessa opetussuunnitelmassa. Kuten muissakin ammateissa opetusalalla tehtävät ovat lisääntyneet. Oppilaat ovat avoimempia ja pääsääntöisesti asiat sujuvat aivan hyvin. Suomalainen hyvinvointi pohjautuu hyvään koulutukseen. Sille pitäisi löytyä myötävaikutusta aina päättäjien taholta.
Suokonmäen maisemat ja kunnioitus entisille sukupolville
Pihlajamäki nauttii kodissaan huikeista näkymistä ympärillään. Näkötorni näkyy tuvan ikkunasta ja toisella suuntaa rinnepellot avautuvat etelän suuntaan. Silmä lepää tuttuja maisemia katsellessa.
– Vaikka Lehtimäki ei ole enää itsenäinen kunta, lehtimäkeläinen ja suokonmäkeläinen identiteetti säilyy edelleen, toteaa sukujenkin historiasta kiinnostunut kotiseutumies. On aina mukava, kun aikuiset lapset Sonja ja Miika tulevat käymään opinnoiltaan ja töiltään useinkin. Sonja opiskelee lähihoitajaksi Seinäjoella ja Miika työskentelee palomiehenä Vaasassa.
Pihlajamäki täyttää 8. tammikuuta 50 vuotta. Juhlia vietetään jo edellisiltana Lehtimäen nuorisoseuralla.
– Muistakaamme itsenäisyytemme puolesta taistelleita sotaveteraaneja kotirintamaakaan unohtamatta. Hyvää alkanutta vuotta ja Suomen 100-vuotisjuhlaa kaikille lukijoille, Köpi toivottelee.
Rami Puro
