Alajärvellä on käynnissä muutamia kaavahankkeita, joista varmasti suurella mielenkiinnolla odotetaan ratkaisua tuulivoimaosayleiskaavoista.
Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo kertoo, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimaosayleiskaavat tammikuussa 2015.
– Yleiskaavakartoissa on osoitettu yhteensä 42 tuulivoimalan rakennuspaikkaa, niistä 27 Louhukankaalla ja 15 Möksyssä. Kaavoista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset kesäkuussa 2016.
Vaasan hallinto-oikeuden hylkäyspäätöksen jälkeen kaavoista valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu asiaan saadaan arviolta loppuvuodesta 2017.
– Valituksista johtuen 200 miljoonan euron rakennushankkeen toteutuminen viivästyy noin kolmella vuodella. Tämän suuruusluokan investoinnilla on merkittävä vaikutus alueen työllisyystilanteeseen erityisesti rakennusvaiheessa, mutta myös rakennusvaiheen jälkeen, Isotalo kertoo.
– Tämänhetkisten arvioiden mukaan kaupunki saisi noin miljoonan euron vuosittaiset kiinteistö- ym. verotulot. Verokertymä ei yksinomaan tulisi kiinteistöveroista, vaan se tulisi kiinteistöverojen lisäksi syntyvien työpaikkojen palkoista, maanomistajien vuokratuloista ja yhteisöverotuksesta.
Kaavoituspuolella työn alla on myös kortteleiden 18 ja 19 asemakaavoitus, joka on hyväksymisvaiheessa.
– Kaavassa keskustaa pyritään kehittämään kaupunkimaisempaan suuntaan mahdollistamalla tiiviimpi rakentaminen rakennusoikeutta ja kerroslukua nostamalla sekä tarkistamalla alueiden käyttötarkoituksia nykyisiä tarpeita vastaavaksi.
– Tavoitteena on kehittää vetovoimainen, elävä keskusta, joka sisältää monipuolisia palveluja, asumista ja työpaikkoja.
Lähiaikojen tavoitteena on myös uuden asuntoalueen kaavoittaminen. Lisäksi uusien teollisuustonttien tarve on jatkuvaa, joten teollisuusaluettakin tulisi kaavoittaa lisää.
– Kaavoitushankkeita hidastaa kaupungin omistamien kaavoitukseen soveltuvien alueiden puuttuminen, isotalo kertoo ja toivoo, että kaupungin kehittämisen kannalta tärkeään maapolitiikkaan panostettaisiin jatkossa reilusti.
Luikuisia hankkeita käynnissä
Alajärvellä rakennetaan nyt paljon ja uutta on tulossa. Tekninen johtaja Jouni Hänninen kertoo, että ylipainehallin rakennuslupa on myönnetty ja lupapäätös on lähetetty Elylle, joka käsittelee hankkeen rahoituspäätöksen.
Tekninen toimisto valmistelee urakka-asiakirjoja. Urakkatarjouspyynnöt pyritään saamaan laskentaan maaliskuun aikana. Hankkeen on tarkoitus olla valmiina 1.11. mennessä.
Hammashoitola taas valmistuu kesäkuun loppuun mennessä, tällä hetkellä kohteessa on meneillään tasoitus- ja maalaustyöt, talotekniikka ja lisäksi ulkovuoren osittainen uusiminen.
Terveyskeskuksen saneerauksen ja laajennuksen 1-vaihe ensiavun laajennus aloitetaan 27.3. ja kohde valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.
Rakennustyöt aloitetaan valmistelevilla töillä, mm. työmaa-alueen rajauksella ja purkutöillä jo ensi viikolla. Terveyskeskuksen päivittäinen liikenne ohjataan pääsisäänkäynnin kautta.
Vuoden 2016 syyskuussa aloitettu päiväkoti Mäntymäen rakennusurakka on edennyt hyvin. Työmaan yleisaikataulu on noin kuukauden etuajassa ja uusi päiväkoti luovutetaan tilaajalle kesäkuussa.
Kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelu käynnistyy kevään aikana. L-1 tason suunnitelmat laatii Arkkitehtitoimisto Tuomela Ky ja suunnittelutoimikunnan ensimmäinen kokous tullaan pitämään lähiaikoina.
Asumisyksikön koko on alustavasti noin 500 neliötä sisältäen kahdeksan ryhmämuotoista asuntoa ja kaksi tukiasuntoa.
Teknisen lautakunnan esitys, joka käsitellään ensi maanantaina kaupunginhallituksessa, on että asumisyksikkö tulee sijoittumaan ns. sairaalan rantaan, Kultakämmenen rakennuksen taakse.
Tontilla tehdään juuri mm. maaperätutkimusta. Maaperätutkimuksen tulokset tulevat määrittämään rakennuksen perustamistavan.
Tuula Jokiaho
Korjaus tuulivoimahankkeiden kiinteistöverotuottoon
Kerroimme lehdessämme 22.3. ja oheisessa jutussa Alajärven kaupungin teknisen toimen hankkeista ja siellä yhtenä osana oli sitaatti kaavoituspäällikkö Pekka Isotalon kommentista, jonka mukaan tämänhetkisten arvioiden mukaan kaupunki saisi kaavanmukaisesti toteutetuista tuulivoimaloista noin miljoonan euron vuosittaiset kiinteistöverotulot.
Kommentti oli kuitenkin virheellinen. Isotalon mukaan kaupunki saisi noin miljoonan euron vuosittaiset kiinteistö- ym. verotulot. Verokertymä ei siis yksinomaan tulisi kiinteistöveroista, vaan se tulisi kiinteistöverojen lisäksi syntyvien työpaikkojen palkoista, maanomistajien vuokratuloista ja yhteisöverotuksesta.
Tarkkaa laskelmaa verotuksen kokonaissummasta ei Isotalon mukaan kuitenkaan voida sanoa ja siksi onkin puhuttu ”noin” arviosta.
Asia on korjattu ylläolevaan tekstiin 3.4.2017. klo 9.01.
Toimitus pahoittelee virhettä!
Tuula Jokiaho
