Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, jota vietetään viikko ennen pääsiäissunnuntaita.
Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntai muistuttaa myös Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin. Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä. Väkijoukko juhli häntä huutaen Hoosianna eli Oi, auta.
Kristityille palmu on kuoleman voittamisen ja marttyyriyden symboli. Jo Vanhan Testamentin teksteissä ennustettiin, että Messiaan tullessa kaupunkiin hänen eteensä levitetään palmun lehviä.
Suomessa palmun sijasta koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan ”tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks” – kyse on oikeastaan siunauksesta.
Usein kirkossa lauletaan monille tuttua virttä 15:
”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia. Muurari-rabbi nyt on matkalle lähtenyt, noussut on satulaan ratsunsa, kuitenkin kuningas.”
Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee vuosittain. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai ja palmusunnuntai viikkoa ennen sitä.
Tänä vuonna palmusunnuntaita vietetään tänään 9.4.
Lutherin kynästä
Luther kirjoittaa palmusunnuntaista tekstissä, jossa hän viittaa 2 vsk. lukukappaleeseen.
Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa… (2 Kor. 2:14)
”Uskovien vakaumus näyttää usein tuhoon tuomitulta ja olemme menettämäisillämme rohkeutemme, mutta usko voittaa aina ja selviytyy virheistä ja vaaroista, jotka kohtaavat pyhiä.
Usko tekee näkevistä sokeita ja kuulevista kuuroja ja toisaalta kuurot oppivat kuulemaan ja sokeat näkemään. Kaiken kaikkiaan: uskova voi tehdä syntiä eikä häviä mitään.
Tai jos hän tyhmyyttään tai varomattomuuttaan loukkaantuu tai tekee virheen, Jumala näkee tämän ennalta ja hänellä on tapana korjata se, jolloin virhe peitetään ja kaikki päättyy onnellisesti.
Usko ja rukous ovat näin vahvoja ja voimakkaita. Itse asiassa usko on kaikkivoipa…”
Lainaus teoksesta ”Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa”.
